Radon taloyhtiössä – kenen vastuulla
Radon taloyhtiössä herättää kysymyksiä vastuunjaosta. Selvitä osakkaiden, hallituksen ja isännöitsijän roolit radonin mittauksessa, korjauksissa ja torjunnassa.
Radonkysymykset taloyhtiöissä herättävät usein keskustelua vastuunjaosta ja toimenpiteistä. Kenen kuuluu tilata mittaukset, kuka maksaa mahdolliset korjaukset ja miten päätökset tehdään yhtiökokouksessa? Tässä artikkelissa käsitellään radonin torjuntaa asunto-osakeyhtiön näkökulmasta, vastuunjakoa eri osapuolten kesken sekä käytännön toimenpiteitä radontilanteen selvittämiseksi ja korjaamiseksi.
Radon kerrostaloissa ja rivitaloyhtiöissä
Radon on tyypillisesti mielletty omakotitalojen ongelmaksi, mutta se koskettaa myös taloyhtiöitä. Kerrostaloissa radonpitoisuudet ovat yleensä korkeimpia alimmissa kerroksissa, kun taas ylemmissä kerroksissa pitoisuudet ovat usein matalampia.
Kerrostaloasunnoissa asuntojen viitearvon 300 becquereliä kuutiometrissä ylitykset ovat selvästi harvinaisempia kuin pientaloissa, ja ne painottuvat maanvaraisiin kerroksiin ja kellaritiloihin. Ylemmissä kerroksissa radon on harvoin ongelma, ellei rakennusmateriaaleista tai hissikuiluista ja muista pystyhormeista aiheudu poikkeuksellisia ilmavirtauksia.
Rivitaloyhtiöissä tilanne muistuttaa enemmän omakotitaloja, sillä kaikki asunnot ovat tyypillisesti maanvaraisen laatan päällä. Tästä syystä rivitaloissa radonpitoisuudet ovat tyypillisesti keskimäärin korkeampia kuin kerrostaloissa.
Taloyhtiön sijainti vaikuttaa merkittävästi radonriskiin. Harjuilla ja reunamuodostumilla sekä kallioisilla alueilla radonpitoisuudet ovat tyypillisesti korkeampia kuin savikkoalueilla. Rakennuksen ikä vaikuttaa myös, sillä vanhemmissa taloyhtiöissä radonsuojaus on usein puutteellinen tai sitä ei ole lainkaan.
Asunto-osakeyhtiölain mukaiset vastuut
Asunto-osakeyhtiölaki määrittelee vastuunjaon yhtiön ja osakkeenomistajien välillä. Radonin osalta vastuu jakautuu tyypillisesti siten, että taloyhtiö vastaa rakenteiden korjaamisesta ja osakas sisäpintojen kunnossapidosta.
Taloyhtiön vastuu
Taloyhtiö vastaa rakennuksen perusrakenteista, joihin kuuluvat alapohja, perusmuurit ja yhteiset ilmanvaihtojärjestelmät. Koska radonin torjunta liittyy tyypillisesti näihin rakenteisiin, radonkorjaukset kuuluvat useimmiten taloyhtiön vastuulle.
Yhtiöjärjestyksessä voi olla poikkeavia määräyksiä vastuunjaosta, joten sen tarkistaminen on suositeltavaa. Pääsääntöisesti kuitenkin radonputkiston asennus, radonimuri ja tiivistyskorjaukset ovat taloyhtiön vastuulla olevia toimenpiteitä.
Taloyhtiön vastuu ulottuu myös radontilanteen selvittämiseen. Hallituksen on huolehdittava rakennuksen kunnosta ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli terveyshaittoja havaitaan tai epäillään.
Osakkaan vastuu ja oikeudet
Osakkeenomistaja vastaa asuntonsa sisäpintojen kunnossapidosta, mutta radonin osalta vastuu on rajallinen. Osakas ei voi yksin päättää rakenteiden muuttamisesta, joten radonkorjaukset edellyttävät tyypillisesti taloyhtiön päätöstä.
Osakkaalla on oikeus saada tietoa asuntonsa radonpitoisuudesta ja taloyhtiön toimenpiteistä asian suhteen. Osakas voi myös teettää radonmittauksen omassa asunnossaan, mutta laajemmat korjaustoimenpiteet vaativat yhtiön hyväksynnän.
Mikäli taloyhtiö ei ryhdy toimenpiteisiin kohonneen radonpitoisuuden alentamiseksi, osakkaalla on mahdollisuus saattaa asia terveydensuojeluviranomaisen käsiteltäväksi.
Radonmittaukset taloyhtiössä
Radonmittausten järjestäminen taloyhtiössä on tyypillisesti hallituksen ja isännöitsijän tehtävä. Mittaukset voidaan toteuttaa joko kaikissa asunnoissa tai otantana, jolloin mitataan esimerkiksi alimman kerroksen asunnot.
Mittausten suunnittelu
Mittaussuunnitelman laatimisessa kannattaa hyödyntää STUK:n ohjeita. Kerrostaloissa riittää usein alimman kerroksen asuntojen mittaaminen, sillä ylemmissä kerroksissa radonpitoisuudet ovat tyypillisesti matalampia. Rivitaloissa suositellaan kaikkien asuntojen mittaamista.
STUK:n ohjeiden mukaan mittausjakso on vähintään kaksi kuukautta, mieluiten kolme, ja mittaus tehdään syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Mittauspurkit tilataan luotettavalta radonmittauspalvelulta, esimerkiksi STUK:lta, ja ne sijoitetaan asuntojen oleskelutiloihin.
Mittausten toteutus
Käytännössä mittaukset toteutetaan siten, että isännöitsijä tai hallituksen jäsen tilaa mittauspurkit ja jakaa ne asukkaille. Asukkaille annetaan ohjeet purkkien sijoittamisesta ja käsittelystä. Mittausjakson päätyttyä purkit kerätään ja lähetetään analysoitavaksi.
Asukkaiden osallistuminen on vapaaehtoista, mutta aktiivinen tiedottaminen ja mittausten merkityksen selittäminen lisäävät tyypillisesti osallistumishalukkuutta. Hallituksen on hyvä korostaa, että mittaukset tehdään asukkaiden terveyden suojelemiseksi.
Tulosten käsittely
Mittaustulokset toimitetaan sekä taloyhtiölle että asunnon haltijalle. Tulokset käsitellään hallituksessa, ja mikäli viitearvo 300 Bq/m³ ylittyy yhdessäkin asunnossa, on arvioitava jatkotoimenpiteiden tarve.
Tuloksista tiedottaminen asukkaille on tärkeää. Vaikka radonpitoisuudet olisivat viitearvon alapuolella, asukkailla on oikeus tietää mittaustulokset. Avoin viestintä rakentaa luottamusta ja helpottaa mahdollisten jatkotoimenpiteiden toteuttamista.
Päätöksenteko yhtiökokouksessa
Radonkorjaukset edellyttävät tyypillisesti yhtiökokouksen päätöstä, sillä kyseessä on merkittävä kunnossapitotoimenpide. Päätöksenteon kulku riippuu korjauksen laajuudesta ja kustannuksista.
Hallituksen valmistelu
Hallitus valmistelee asian yhtiökokoukselle selvittämällä radontilanteen, kartoittamalla korjausvaihtoehdot ja hankkimalla kustannusarviot. Valmistelun yhteydessä voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, joka arvioi tilanteen ja suosittelee toimenpiteitä.
Hallituksen esityksessä kuvataan radonin terveysvaikutukset, mittaustulokset, korjausvaihtoehdot ja niiden kustannukset sekä suositus jatkotoimenpiteiksi. Hyvin valmisteltu esitys helpottaa päätöksentekoa yhtiökokouksessa.
Yhtiökokouksen päätös
Tavanomaiset kunnossapitotyöt päätetään yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä. Radonkorjaukset kuuluvat tyypillisesti tähän kategoriaan, sillä ne liittyvät rakennuksen terveellisyyden ylläpitämiseen.
Mikäli korjaus edellyttää merkittävää rahoitusta, yhtiökokous päättää myös rahoitustavasta. Vaihtoehtoja ovat yhtiölaina, osakkailta perittävä erillinen maksu tai varautuminen tulevissa vastikkeissa.
Päätöksen jälkeen hallitus vastaa korjauksen toteutuksesta. Hallitus voi valtuuttaa isännöitsijän kilpailuttamaan urakan ja valvomaan työn toteutusta.
Radonkorjausten toteutus taloyhtiössä
Taloyhtiön radonkorjaukset poikkeavat jonkin verran omakotitalon korjauksista, sillä toimenpiteet koskevat useita asuntoja ja yhteisiä tiloja. Korjausmenetelmän valinta riippuu rakennustyypistä ja radonin vuotoreiteistä.
Kerrostalojen korjausmenetelmät
Kerrostaloissa radonkorjaukset kohdistuvat tyypillisesti alimpaan kerrokseen ja kellaritiloihin. Yleisimpiä menetelmiä ovat tiivistyskorjaukset, ilmanvaihdon tehostaminen ja radonimuri.
Tiivistyskorjauksissa tukitaan radonin vuotoreitit, kuten lattian ja seinän liitoskohdat, läpiviennit ja halkeamat. Kerrostaloissa tiivistettäviä kohtia voi olla useita, ja työ vaatii usein pääsyä asuntoihin.
Ilmanvaihdon tehostaminen voi olla tehokas keino kerrostaloissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Ilmamäärien lisääminen laimentaa radonpitoisuutta, mutta samalla energiankulutus kasvaa.
Radonimuri on tehokas menetelmä myös kerrostaloissa. Imupisteitä voidaan asentaa kellarin lattiaan tai alimman kerroksen yhteisiin tiloihin. Putkisto ja puhallin sijoitetaan tyypillisesti tekniseen tilaan tai katolle.
Rivitalojen korjausmenetelmät
Rivitaloissa korjausmenetelmät muistuttavat omakotitalojen ratkaisuja. Radonimuri voidaan toteuttaa keskitettynä järjestelmänä, jossa yksi tai useampi puhallin palvelee koko rivitaloa, tai asuntokohtaisina järjestelminä.
Keskitetty järjestelmä on usein kustannustehokkaampi, mutta edellyttää huolellista suunnittelua ja mitoitusta. Asuntokohtaiset järjestelmät ovat joustavampia ja helpommin säädettäviä.
Tiivistyskorjaukset ovat rivitaloissa usein asuntokohtaisia, mutta ne voidaan toteuttaa samassa yhteydessä koko yhtiössä. Yhteishankinta alentaa tyypillisesti yksikkökustannuksia.
Kustannusten jakaminen taloyhtiössä
Radonkorjausten kustannukset jaetaan taloyhtiössä tyypillisesti vastikeperusteen mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa jakoa osakkeiden lukumäärän tai pinta-alan perusteella riippuen yhtiöjärjestyksestä.
Yhteisten tilojen korjaukset
Kellaritilojen ja yhteisten tilojen radonkorjaukset rahoitetaan yhtiön varoista ja jaetaan kaikille osakkaille yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Tämä koskee esimerkiksi keskitetyn radonimurin asennusta tai yhteisten tilojen tiivistystöitä.
Asuntokohtaiset korjaukset
Mikäli korjauksia tehdään yksittäisissä asunnoissa, kustannusten jako voi herättää keskustelua. Pääsääntönä on, että rakenteisiin kohdistuvat korjaukset ovat yhtiön vastuulla ja siten kaikkien osakkaiden kustannettavia.
Yhtiökokous voi kuitenkin päättää, että korjaukset tehdään vain niissä asunnoissa, joissa radonpitoisuus ylittää viitearvon. Tällöin kustannukset voidaan kohdistaa kyseisten asuntojen osakkaille, mikäli yhtiöjärjestys tämän mahdollistaa.
Rahoitusvaihtoehdot
Laajempien radonkorjausten rahoittamiseen on useita vaihtoehtoja. Yhtiölaina on yleinen ratkaisu, jolloin osakkaat maksavat lainaosuutensa osana vastiketta tai erillisenä maksuna.
Korjaus voidaan rahoittaa myös korottamalla vastiketta väliaikaisesti tai keräämällä osakkailta erillinen maksu. Rahastointi tuleviin korjauksiin on hyvä tapa varautua tiedossa oleviin kunnostustarpeisiin.
Isännöitsijän ja hallituksen roolit
Isännöitsijän ja hallituksen työnjako radonasioissa noudattaa tyypillistä taloyhtiön toimintamallia. Hallitus päättää ja isännöitsijä toimeenpanee, mutta käytännön työt jakautuvat tilanteen mukaan.
Hallituksen tehtävät
Hallitus vastaa radonasian valmistelusta yhtiökokoukselle, korjausten toteutuksen valvonnasta ja asukkaiden tiedottamisesta. Hallituksen jäsenten ei tarvitse olla radonasiantuntijoita, mutta heidän on osattava hankkia tarvittava asiantuntemus.
Hallitus voi nimetä keskuudestaan vastuuhenkilön, joka koordinoi radonasiaa. Tämä henkilö on yhteydessä isännöitsijään, asiantuntijoihin ja urakoitsijoihin sekä raportoi hallitukselle.
Isännöitsijän tehtävät
Isännöitsijä hoitaa käytännön järjestelyt, kuten mittausten tilaamisen, tarjouspyyntöjen laatimisen ja urakkasopimusten hallinnoinnin. Isännöitsijä toimii hallituksen ohjauksessa ja toteuttaa yhtiökokouksen päätöksiä.
Isännöitsijän tehtäviin kuuluu myös asukasviestintä. Tiedotteet radonmittauksista, tuloksista ja korjauksista laaditaan usein isännöitsijän toimesta yhteistyössä hallituksen kanssa.
Terveydensuojelulain velvoitteet
Terveydensuojelulaki (763/1994) velvoittaa asunnon omistajan ja haltijan huolehtimaan siitä, ettei asunnosta aiheudu terveyshaittaa. Radonin osalta asunnon ja muun oleskelutilan viitearvo, 300 Bq/m³ vuosikeskiarvona, on säädetty säteilylaissa (859/2018) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ionisoivasta säteilystä (1044/2018).
Viitearvo ei ole ehdoton raja, mutta sen ylittyessä radonpitoisuuden alentaminen on suositeltavaa. Taloyhtiössä rakenteisiin kohdistuvien korjausten vastuu on tyypillisesti yhtiöllä rakennuksen omistajana. Mikäli taloyhtiö ei ryhdy toimenpiteisiin, asukas voi pyytää kunnan terveydensuojeluviranomaista arvioimaan tilanteen. Viranomainen voi tarvittaessa terveydensuojelulain nojalla määrätä terveyshaitan poistamisesta.
Viestintä ja asukkaiden osallistaminen
Onnistunut radonasian hoitaminen taloyhtiössä edellyttää hyvää viestintää. Asukkaat suhtautuvat toimenpiteisiin myönteisemmin, kun he ymmärtävät radonin riskit ja taloyhtiön toimenpiteet.
Viestinnässä kannattaa hyödyntää STUK:n aineistoja, jotka tarjoavat puolueetonta tietoa radonista ja sen torjunnasta. Liian pelottavaa viestintätyyliä on syytä välttää, sillä se voi aiheuttaa turhaa huolta.
Asukkaiden osallistaminen mittauksiin on tärkeää, sillä mittaus edellyttää pääsyä asuntoihin. Selkeät ohjeet ja riittävä aikatauluinfo helpottavat asukkaiden osallistumista.
Korjausten aikana asukkaille tiedotetaan aikatauluista, mahdollisista häiriöistä ja turvallisuusohjeista. Korjausten valmistuttua kerrotaan tuloksista ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Yhteenveto
Taloyhtiössä radonasioiden hoito kuuluu pääosin yhtiölle, koska radonkorjaukset kohdistuvat alapohjaan, perustuksiin ja ilmanvaihtoon. Hallitus valmistelee mittaukset ja korjaukset, isännöitsijä hoitaa käytännön järjestelyt ja yhtiökokous päättää laajemmista toimenpiteistä ja niiden rahoituksesta. Mittaus tehdään syys–toukokuussa vähintään kahden kuukauden ajan, ja tuloksia verrataan asuntojen viitearvoon 300 Bq/m³. Avoin viestintä ja hyvin valmisteltu päätöksenteko helpottavat korjausten toteuttamista.
Asumisen, asuntokaupan ja remonttien työkalut samassa paikassa
Luo maksuton tili ja pääset hyödyntämään työkaluja ja kilpailutuksia, jotka auttavat tekemään parempia päätöksiä ja säästämään rahaa.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko osakas vaatia taloyhtiötä tekemään radonmittauksen? Osakas voi esittää radonmittauksen tekemistä hallitukselle tai yhtiökokoukselle. Mikäli taloyhtiö ei suostu, osakas voi teettää mittauksen omassa asunnossaan omalla kustannuksellaan. Jos pitoisuus ylittää viitearvon 300 Bq/m³, osakas voi kääntyä terveydensuojeluviranomaisen puoleen.
Kuka maksaa radonkorjaukset taloyhtiössä? Radonkorjaukset ovat tyypillisesti taloyhtiön vastuulla, sillä ne kohdistuvat rakennuksen perusrakenteisiin. Kustannukset jaetaan osakkaiden kesken vastikeperusteen mukaisesti. Yhtiökokous päättää rahoitustavasta.
Miten radonasia viedään yhtiökokoukseen? Hallitus valmistelee esityksen, joka sisältää tiedot radontilanteesta, mittaustuloksista, korjausvaihtoehdoista ja kustannuksista. Asia sisällytetään yhtiökokouskutsuun, ja kokous päättää toimenpiteistä enemmistöpäätöksellä.
Lue myös
- Radonmittaus kotona – näin teet sen oikein
- Radonsaneeraus vanhaan taloon
- Radonimuri – toiminta ja asennus
- Radon kerrostalossa
- Radon rivitalossa