Kotitalousvähennys remontissa

Kotitalousvähennys on merkittävä verotuki, joka vähentää remonttitöiden kustannuksia. Vähennys koskee työn osuutta, kun työn tekee ennakkoperintärekisteriin kuuluva yritys tai yrittäjä. Tässä artikkelissa käymme läpi kotitalousvähennyksen periaatteet ja käytännön soveltamisen remonttitöissä Verohallinnon ohjeistuksen pohjalta.

Mitä kotitalousvähennys tarkoittaa?

Kotitalousvähennys on verovähennys, jonka voi saada tietyistä kotona teetetyistä töistä. Vähennys tehdään suoraan verosta, joten sen taloudellinen vaikutus on merkittävä.

Verohallinnon mukaan kotitalousvähennystä voi saada asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä. Remonttityöt kuuluvat tyypillisesti tähän kategoriaan.

Vähennys koskee ainoastaan työn osuutta. Materiaaleista, tarvikkeista tai matkakuluista vähennystä ei saa.

Vähennyksen määrä

Kotitalousvähennyksen määrä ja enimmäisrajat voivat muuttua vuosittain. Verohallinto julkaisee vuosittain ajantasaiset tiedot vähennyksen määrästä.

Verovuodesta 2025 alkaen voimassa olevan lain mukaan yritykseltä ostetusta työstä vähennys on 35 % työn osuudesta (sis. alv). Kun työn tekee palkattu työntekijä, vähennys on 13 % palkasta ja työnantajan sivukuluista. Öljylämmityksestä luopumiseen liittyvistä töistä vähennys on korotettu (60 % tai 30 %, enintään 3 500 €) vuoteen 2027 asti.

Vähennyksellä on sekä euromääräinen enimmäismäärä verovuotta kohti että omavastuu: enimmäismäärä on 1 600 € ja omavastuu 150 € henkilöä kohti vuodessa. Enimmäismäärä on henkilökohtainen, joten puolisot voivat molemmat saada vähennystä samasta työstä, kumpikin maksamastaan osuudesta ja kummaltakin vähennetään oma omavastuu.

Hallitus esitti kesäkuussa 2026 tilapäistä korotusta vuosille 2026–2027: yrityksen työ 40 %, palkattu työ 15 % ja enimmäismäärä 2 100 € (omavastuu edelleen 150 €). Korotus tulisi voimaan takautuvasti 1.1.2026 alkaen, jos eduskunta hyväksyy sen.

Vähennyksen edellytykset

Kotitalousvähennyksen saaminen edellyttää useiden ehtojen täyttymistä.

Työn luonne

Remonttityön on oltava kunnossapito- tai perusparannustyötä. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan tähän kuuluvat tyypillisesti:

• Maalaus ja tapetointi
• Lattioiden asennus ja hionta
• Keittiöremontti
• Kylpyhuoneremontti
• Sähkötyöt
• Putkityöt
• LVI-työt
• Ikkunoiden ja ovien vaihto

Uudisrakentaminen ei oikeuta kotitalousvähennykseen. Raja kunnossapitotyön ja uudisrakentamisen välillä ei ole kaikissa tapauksissa selvä, joten epäselvissä tilanteissa on syytä tarkistaa asia Verohallinnosta.

Asunnon käyttötarkoitus

Työ on tehtävä asunnossa, joka on verovelvollisen vakituinen asunto, vapaa-ajan asunto tai vanhempien tai isovanhempien asunto, jossa he asuvat.

Vuokra-asunnon remontista voi saada vähennyksen, jos vuokralainen teettää ja maksaa työn.

Työn suorittaja

Työn tekijän on oltava:

• Ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä, tai
• Palkattu työntekijä

Omatoimisesta työstä tai talkootyöstä vähennystä ei saa. Tämä tarkoittaa, että työn teettäminen ammattilaisella on edellytys vähennykselle.

Ennakkoperintärekisteri

Urakoitsijan kuuluminen ennakkoperintärekisteriin on keskeinen edellytys. Rekisteriin kuulumisen voi tarkistaa Verohallinnon palvelusta.

Jos urakoitsija ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, vähennysoikeus ei synny. Tämä kannattaa tarkistaa ennen sopimuksen tekemistä.

Vähennykseen oikeuttavat työt remontissa

Verohallinnon ohjeistus määrittelee, mitkä työt oikeuttavat vähennykseen.

Sisäremontit

Tyypillisiä vähennykseen oikeuttavia sisäremontteja ovat:

• Seinien ja kattojen maalaus
• Tapetointi
• Lattianpäällysteiden asennus
• Keittiökalusteiden asennus ja työtasojen vaihto
• Kylpyhuoneen vedeneristys, laatoitus ja kalusteasennukset
• Saunan remontointi
• Väliovien vaihto

Teknisten järjestelmien työt

• Sähköasennukset (esim. pistorasiat, valaisimet, keskuksen uusinta)
• Putkiasennukset (esim. vesikalusteet, viemärit)
• Lämmitysjärjestelmän asennukset ja korjaukset
• Ilmanvaihtojärjestelmän huolto ja uusinta

Ulkoremontit

• Julkisivun maalaus ja kunnostus
• Katon korjaus ja uusinta
• Ikkunoiden ja ovien vaihto
• Parvekkeen kunnostus

Pihatyöt

Pihatöistä kotitalousvähennystä voi saada tietyissä tapauksissa:

• Piharakenteiden kunnostus
• Terassin rakentaminen (olemassa olevan uusiminen)
• Aitojen korjaus

Uusien rakenteiden rakentaminen tyhjälle tontille on tyypillisesti uudisrakentamista, josta vähennystä ei saa.

Töitä, joista ei saa vähennystä

Kaikki remontit eivät oikeuta kotitalousvähennykseen.

Uudisrakentaminen

Uuden rakennuksen rakentaminen ei kuulu vähennyksen piiriin. Tämä koskee myös laajennuksia, joissa rakennetaan täysin uutta tilaa.

Materiaalit ja tarvikkeet

Vähennys koskee vain työtä. Materiaalit, tarvikkeet, kalusteet ja laitteet eivät oikeuta vähennykseen.

Suunnittelu ja valvonta

Pelkkä suunnittelutyö, kuten arkkitehdin tai sisustussuunnittelijan palvelut, ei tyypillisesti oikeuta vähennykseen.

Omatoiminen työ

Omasta työstä ei saa vähennystä. Myöskään samassa taloudessa asuvalle maksetusta työstä ei vähennystä saa.

Vähennyksen hakeminen käytännössä

Kotitalousvähennyksen hakeminen tapahtuu veroilmoituksen yhteydessä.

Tietojen ilmoittaminen

Veroilmoituksessa ilmoitetaan:

• Työn suorittajan nimi ja y-tunnus
• Maksettu summa
• Työn osuus (jos lasku sisältää myös materiaaleja)
• Työn suorituspaikka

Laskun sisältö

Urakoitsijan lasku on vähennyshakemuksen perusta. Laskusta tulisi käydä ilmi:

• Työn suorittajan tiedot ja y-tunnus
• Tilaajan tiedot
• Työn kuvaus
• Työn osuus eriteltynä materiaaleista
• Arvonlisävero

Jos lasku ei ole eritelty, vähennyksen saaminen voi vaikeutua.

Maksujen ajoitus

Vähennys tehdään sen verovuoden verotuksessa, jolloin työ on maksettu. Työn suoritusajankohta ei ole ratkaiseva.

Tämä tarkoittaa, että vuodenvaihteen yli jatkuvassa remontissa maksuja voi jakaa eri vuosille vähennyksen optimoimiseksi.

Vähennyksen vaikutus remontin kustannuksiin

Kotitalousvähennys voi vähentää merkittävästi remontin nettokustannuksia.

Esimerkkilaskelma

Oletetaan, että työn osuus remontista on 5 000 euroa. Vähennyksen määrä riippuu kulloinkin voimassa olevasta prosenttiosuudesta ja enimmäismäärästä.

Voimassa olevalla 35 prosentin vähennyksellä (yrityksen työkorvaus) laskelma on 5 000 € × 35 % = 1 750 €, josta vähennetään 150 euron omavastuu, jolloin tulos on 1 600 euroa. Vähennys on siis enimmäismäärän mukainen 1 600 euroa.

Vähennyksen optimointi

Puolisot voivat jakaa vähennyksen keskenään, jolloin molempien enimmäismäärät voidaan hyödyntää.

Isoissa remonteissa töitä voi jakaa eri vuosille, jolloin vuosittaiset enimmäismäärät voidaan hyödyntää useampana vuonna.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Saako vähennystä vapaa-ajan asunnon remontista?

Kyllä, vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöt oikeuttavat tyypillisesti vähennykseen.

Saako vähennystä taloyhtiön teettämästä remontista?

Ei. Taloyhtiön teettämästä ja vastikkeilla maksetusta remontista osakas ei saa kotitalousvähennystä. Vähennyksen voi saada osakkaan itse tilaamista ja maksamista töistä omassa huoneistossa, esimerkiksi osakkaan kunnossapitovastuulle kuuluvista töistä tai taloyhtiön remontin yhteydessä erikseen tilatuista lisätöistä.

Mitä jos urakoitsija ei anna erittelyä?

Pyydä urakoitsijalta eriteltä lasku ennen maksua. Jos erittely puuttuu, Verohallinto voi hylätä vähennyksen tai arvioida työn osuuden.

Voiko vähennyksen saada useasta remontista?

Kyllä, vähennyksen voi saada useasta eri työstä samana verovuonna. Yhteissumma ei saa kuitenkaan ylittää enimmäismäärää.

Mitä jos remontissa ilmenee virheitä?

Vähennys tehdään maksetun summan perusteella. Jos osa maksusta palautetaan reklamaation vuoksi, vähennystä ei saa palautetusta osuudesta.

Vähennyksen ja omatoimisen työn vertailu

Kotitalousvähennys kaventaa kustannuseroa ammattilaisen ja omatoimisen työn välillä.

Oletetaan, että remontin työn osuus ammattilaisella tehtynä on 5 000 euroa. Voimassa olevalla lailla kotitalousvähennys on 1 600 euroa, jolloin työn nettokustannus on noin 3 400 euroa.

Omatoimisesti tehty sama työ olisi "ilmaista" työn osalta, mutta vaatii aikaa, osaamista ja työkaluja. Lisäksi mahdolliset virheet voivat aiheuttaa lisäkustannuksia.

Vähennyksen huomioiminen tekee ammattilaisen palkkaamisesta usein taloudellisesti järkevämmän vaihtoehdon, erityisesti vaativammissa töissä.

Vinkkejä vähennyksen hyödyntämiseen

Suunnittele maksut

Ajoita maksut siten, että vähennyksen enimmäismäärä tulee hyödynnettyä tehokkaasti. Jos remontti on suuri, harkitse jakamista eri verovuosille.

Vaadi eritellyt laskut

Pyydä urakoitsijalta lasku, jossa työn osuus on eritelty materiaaleista. Tämä helpottaa vähennyksen hakemista.

Tarkista rekisteröinti

Varmista ennen sopimuksen tekemistä, että urakoitsija kuuluu ennakkoperintärekisteriin.

Säilytä dokumentit

Säilytä laskut ja maksutositteet. Ne voivat olla tarpeen, jos Verohallinto pyytää selvitystä.

Hyödynnä puolisoiden vähennykset

Jos olet parisuhteessa, molemmat puolisot voivat hakea vähennystä, jolloin yhteenlaskettu enimmäismäärä kaksinkertaistuu 3 200 euroon (omavastuu 150 € kummaltakin).

Muutokset ja ajantasainen tieto

Kotitalousvähennyksen säännöt voivat muuttua vuosittain. Enimmäismäärät, prosenttiosuudet ja vähennykseen oikeuttavat työt saattavat vaihdella.

Verohallinto julkaisee ajantasaiset ohjeet verkkosivuillaan. Ennen remonttia on suositeltavaa tarkistaa voimassa olevat säännöt.

Yhteenveto

Kotitalousvähennys on merkittävä taloudellinen etu remonttitöissä. Vähennys koskee työn osuutta, kun työn tekee ennakkoperintärekisteriin kuuluva yritys tai yrittäjä.

Vähennyksen saaminen edellyttää, että työ on kunnossapito- tai perusparannustyötä ja kohdistuu omaan vakituiseen asuntoon, vapaa-ajan asuntoon tai vanhempien tai isovanhempien kotiin. Uudisrakentaminen ja materiaalit eivät oikeuta vähennykseen.

Käytännössä vähennys pienentää merkittävästi ammattilaisen tekemän remontin nettokustannuksia ja tekee usein ammattilaisen palkkaamisesta taloudellisesti järkevän vaihtoehdon.

---

Lue myös:

• Ammattilaisen valinta
• Mitä voi tehdä itse – mitä ei
• Remonttiyrityksen taustat
• Sertifioidut tekijät

---

Lähteet:

• Verohallinto – Kotitalousvähennys
• Verohallinto – Ennakkoperintärekisteri
• Vero.fi – Ohje kotitalousvähennyksestä

---

Artikkeli julkaistu 19.6.2026.