Väestön keskittyminen kaupunkeihin: kaupungistuminen ja sen vaikutukset asumiseen
Analysoimme Suomen kaupungistumiskehitystä ja sen vaikutuksia asuntomarkkinoihin. Miksi ihmiset muuttavat kaupunkeihin ja mitä se tarkoittaa eri alueille?
Julkaistu 1. syyskuuta 2026
Suomessa väestö keskittyy yhä voimakkaammin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Tämä kaupungistumiskehitys on jatkunut vuosikymmeniä ja se vaikuttaa merkittävästi asuntomarkkinoihin eri puolilla maata. Tässä artikkelissa tarkastelemme kaupungistumisen syitä, seurauksia ja vaikutuksia asumiseen.
Kaupungistuminen Suomessa
Historiallinen kehitys
Vuosi
Kaupungeissa asuvia
Osuus väestöstä
1950
1,3 miljoonaa
32 %
1970
2,3 miljoonaa
50 %
1990
3,1 miljoonaa
62 %
2000
3,5 miljoonaa
67 %
2010
3,9 miljoonaa
72 %
2020
4,2 miljoonaa
76 %
2026 (arvio)
4,4 miljoonaa
79 %
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Nykytilanne
Alue
Väkiluku 2026 (arvio)
Muutos 2010-2026
Helsinki-Uusimaa
1 750 000
+200 000
Tampere seutu
400 000
+50 000
Turku seutu
350 000
+30 000
Oulu seutu
250 000
+30 000
Jyväskylä seutu
200 000
+20 000
Muu Suomi
2 635 000
-130 000
Lähde: Tilastokeskus, alueittainen väestöennuste
Miksi ihmiset muuttavat kaupunkeihin?
Vetovoimatekijät
Tekijä
Kuvaus
Työpaikat
Suurin osa uusista työpaikoista syntyy kaupunkeihin
Koulutus
Yliopistot, ammattikorkeakoulut
Palvelut
Laaja palvelutarjonta
Kulttuuri
Tapahtumat, harrastusmahdollisuudet
Sosiaalinen elämä
Ihmiset, verkostot
Julkinen liikenne
Toimiva joukkoliikenne
Työntötekijät (maaseudulta pois)
Tekijä
Kuvaus
Työpaikkojen puute
Rajallisesti työllistymismahdollisuuksia
Palvelujen supistuminen
Kaupat, pankit, virastot sulkeutuvat
Etäisyydet
Pitkät matkat palveluihin
Sosiaalinen kapeneminen
Vähemmän ihmisiä, vähemmän tapahtumia
Tulevaisuudennäkymät
Epävarmuus alueen kehityksestä
Ikäryhmittäiset erot
Ikäryhmä
Muuttosuunta
Tyypillinen syy
15-24 v.
Kaupunkeihin
Opiskelu, itsenäistyminen
25-34 v.
Kaupunkeihin
Työ, ura
35-44 v.
Tasaisempi
Perheen perustaminen, tilantarve
45-64 v.
Tasaisempi
Vakaa elämäntilanne
65+ v.
Kaupunkeihin (osa)
Palvelut, esteettömyys
Kasvukeskukset Suomessa
Suurimmat kasvuseudut
Seutu
Väkiluku 2026
Kasvu 2020-2026
Asuntomarkkina
Helsinki
1 550 000
+70 000
Myyjän markkinat
Tampere
400 000
+25 000
Tasapainoinen
Turku
350 000
+15 000
Tasapainoinen
Oulu
250 000
+15 000
Tasapainoinen
Jyväskylä
200 000
+10 000
Tasapainoinen
Kuopio
140 000
+5 000
Tasapainoinen
Lahti
120 000
0
Tasapainoinen/ostajan
Miksi juuri nämä kasvavat?
Tekijä
Helsinki
Tampere
Turku
Oulu
Yliopisto
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kansainvälinen yritystoiminta
Korkea
Kohtalainen
Kohtalainen
Kohtalainen
Liikenneyhteydet
Erinomaiset
Hyvät
Hyvät
Hyvät
Palvelutarjonta
Laaja
Laaja
Laaja
Laaja
Asuntotuotanto
Korkea
Korkea
Kohtalainen
Kohtalainen
Vaikutukset asuntomarkkinoihin
Kasvukeskuksissa
Vaikutus
Kuvaus
Hintojen nousu
Kysyntä ylittää tarjonnan
Uudistuotanto
Paljon rakentamista
Kilpailu
Useita tarjouksia suosituista kohteista
Pienet asunnot
Yksiöiden ja kaksioiden suosio
Vuokrat
Nousupainetta
Kasvukeskusten ulkopuolella
Vaikutus
Kuvaus
Hintojen lasku
Tarjonta ylittää kysynnän
Pitkät myyntiajat
Vähemmän ostajia
Tyhjät asunnot
Kasvava ongelma
Vähän uudistuotantoa
Ei kannattavaa rakentaa
Vuokralaispula
Vaikea löytää vuokralaisia
Hintojen kehitys alueittain
Alue
Hinnan muutos 2015-2025
Ennuste 2025-2035
Helsinki keskusta
+30-40 %
+15-25 %
Pääkaupunkiseudun lähiöt
+15-25 %
+10-20 %
Tampere, Turku, Oulu
+15-25 %
+10-20 %
Pienet kaupungit
0 - +10 %
-5 - +5 %
Maaseutu
-10 - -30 %
-10 - -25 %
Arviot perustuvat Tilastokeskuksen ja PTT:n tietoihin
Asumisen vaihtoehdot
Kasvukeskuksissa
Asumismuoto
Plussat
Miinukset
Kerrostalo keskustassa
Palvelut, julkinen liikenne
Kallis, pieni
Lähiökerrostalo
Edullisempi, isompi
Etäisyys keskustasta
Rivitalo kehyskunnassa
Tilaa, piha
Autoriippuvuus
Omakotitalo
Oma rauha, tila
Kallis, työmatkat
Kasvukeskusten ulkopuolella
Asumismuoto
Plussat
Miinukset
Kerrostalo keskustassa
Palvelut lähellä, edullinen
Rajallinen tarjonta, arvon epävarmuus
Omakotitalo
Tilaa, edullinen
Pitkät etäisyydet, arvon lasku
Rivitalo
Tilaa, yhteisö
Taloyhtiön riskit
Kaupungistumisen tasapainottaminen
Vastatrendi: Paluu maaseudulle?
Tekijä
Mahdollisuus
Haaste
Etätyö
Paikkariippumattomuus
Rajoitetut ammatit
Elämänlaatu
Luonto, rauha, tila
Palvelut, sosiaaliset verkostot
Hinta
Erittäin edullinen
Arvon säilyminen
Ilmastonmuutos
Puhdas ilma, vihreys
Infrastruktuuri
Etätyön vaikutus
Skenaario
Vaikutus kaupungistumiseen
Etätyö jatkuu laajana
Hidastaa kaupungistumista
Hybridimalli vakiintuu
Pieni hidastava vaikutus
Toimistoihin palataan
Kaupungistuminen jatkuu entiseen tapaan
Mahdollisuudet maaseudulle
Mahdollisuus
Kuvaus
Etätyöläiset
Uusia asukkaita, ostovoimaa
Paluumuuttajat
Eläkeläiset, juuret
Monipaikkaisuus
Kakkosasuminen
Uudet toimialat
Bio- ja kiertotalous
Matkailu
Luontomatkailu, mökit
Alueellinen tasapaino
Politiikan vaikutus
Toimenpide
Vaikutus
Aluepoliittiset tuet
Voivat hidastaa muuttoa
Julkisten palvelujen sijoittaminen
Voi tukea alueita
Liikenneyhteydet
Parantavat saavutettavuutta
Koulutuksen hajauttaminen
Työpaikkoja, opiskelijoita
Kunnat ja kaupungistuminen
Kuntatyyppi
Strategia
Kasvukunnat
Riittävä asuntotuotanto, infra
Vakaatkunnat
Vetovoiman ylläpito, erikoistuminen
Muuttotappiokunnat
Sopeutuminen, uudet mahdollisuudet
Vaikutukset eri toimijoihin
Asunnon ostajalle
Kasvukeskuksissa
Muualla
Kova kilpailu, kallis
Vähemmän kilpailua, edullinen
Nopea myynti jos myy
Hidas myynti jos myy
Hyvä arvonkehitys
Epävarma arvonkehitys
Pienet asunnot
Isot asunnot
Asuntosijoittajalle
Kasvukeskuksissa
Muualla
Vakaa vuokratuotto
Korkea bruttovuokratuotto
Matala riski
Korkea riski
Helppo vuokrata
Vaikea vuokrata
Kallis hankinta
Edullinen hankinta
Kunnille
Kasvukeskuksissa
Muualla
Kasvavat verotulot
Vähenevät verotulot
Infrastruktuurin investoinnit
Infrastruktuurin ylläpito
Asuntopula
Tyhjät asunnot
Ruuhkautuminen
Palvelujen ylläpito
Tulevaisuuden näkymät
Ennusteet
Skenaario
Todennäköisyys
Vaikutus
Kaupungistuminen jatkuu
Korkea
Eriytyminen jatkuu
Kaupungistuminen hidastuu
Kohtalainen
Eriytyminen tasaantuu
Maaseutu elpyy
Matala
Uusi tasapaino
Helsingin seudun kasvu
Mittari
2026
2035
2045
Väkiluku
1,75 M
1,90 M
2,0 M
Osuus Suomen väestöstä
31 %
34 %
37 %
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2024
Usein kysytyt kysymykset
Miksi kaupungistuminen jatkuu?
Työpaikat, koulutus ja palvelut keskittyvät kaupunkeihin. Nuoret muuttavat opiskelemaan ja jäävät töihin. Ikääntyneetkin hakeutuvat palveluiden lähelle.
Voiko kaupungistuminen pysähtyä?
Täysin ei. Etätyö voi hidastaa sitä, mutta perustekijät (työ, koulutus, palvelut) vetävät kaupunkeihin. Maailmanlaajuisesti kaupungistuminen jatkuu.
Miten kaupungistuminen vaikuttaa asuntojen hintoihin?
Kasvukeskuksissa hinnat nousevat kysynnän vuoksi. Muualla hinnat laskevat tai polkevat paikallaan kysynnän puuttuessa.
Kannattaako ostaa asunto kaupungistumisalueelta?
Kasvukeskuksissa arvo säilyy tai nousee. Muualla arvo voi laskea, mutta omaan käyttöön edullinen hinta voi olla houkutteleva.
Muuttavatko ihmiset takaisin maaseudulle?
Osa, erityisesti eläkeläiset ja etätyöläiset. Suuri vastatrendi ei kuitenkaan ole todennäköinen.
Miten etätyö vaikuttaa kaupungistumiseen?
Etätyö mahdollistaa asumisen kauempana työpaikasta. Se voi hidastaa kaupungistumista, mutta ei pysäytä sitä, koska kaupungeissa on muutakin vetovoimaa.
Yhteenveto
Väestön keskittyminen kaupunkeihin on pitkäaikainen trendi, joka jatkuu:
Kaupungistumisen syyt:
Työpaikat ja ura
Koulutus
Palvelut
Sosiaalinen elämä
Vaikutukset asuntomarkkinoihin:
Kasvukeskuksissa hintoja ja kilpailua
Muualla ylitarjontaa ja hintojen laskua
Alueellinen eriytyminen voimistuu
Mahdollisuudet:
Etätyö mahdollistaa uusia asuinpaikkoja
Edullinen asuminen maaseudulla
Elämänlaatu luonnonläheisesti
Uudet toimialat ja matkailu
Haasteet:
Kasvukeskusten korkeat hinnat
Maaseudun palvelujen säilyminen
Alueellinen epätasapaino
Taloyhtiöiden ja kuntien sopeutuminen
Kaupungistuminen on realiteetti, johon jokaisen asuntomarkkinatoimijan on syytä varautua omassa suunnittelussaan.
Asumisen, asuntokaupan ja remonttien työkalut samassa paikassa
Luo maksuton tili ja pääset hyödyntämään työkaluja ja kilpailutuksia, jotka auttavat tekemään parempia päätöksiä ja säästämään rahaa.
Lähteet
Tilastokeskus: Väestötilastot ja muuttoliiketilastot
Disclaimer: Tämä artikkeli perustuu julkisesti saatavilla oleviin tilastoihin ja ennusteisiin. Väestökehitys ja kaupungistuminen riippuvat monista tekijöistä, ja ennusteet sisältävät epävarmuutta. Jokaisen asuinpaikan valinta on yksilöllinen päätös.
kaupungistuminenmuuttoliikeasuntomarkkinatkasvukeskuksetalueellinen kehitysdemografinen muutos
Kysyttävää asunnon ostamisesta?
Rakennamme työkaluja ja palveluita asunnon ostajille, vaihtajille ja myyjille. Olemme pilottivaiheessa - lähetä kysymyksesi sitoumuksitta ja maksutta. Mahdollisista kustannuksista sovitaan aina erikseen ja selvästi etukäteen.
Analysoi kohde tekoälyllä
Liitä myynti-ilmoitus tai asiakirjat ja saat analyysin kohteen riskeistä.
