Non-resident-verotus ulkomailla – kun et asu kohdemaassa
Kattava opas non-resident-verotukseen ulkomaan asunnon omistajalle. Miten verotus toimii, kun et asu kohdemaassa? Maakohtaiset käytännöt ja verosopimukset.
Tärkeä huomautus: Tämä artikkeli tarjoaa yleiskuvan aiheesta. Ulkomaan asuntokaupassa on aina käytettävä paikallista lakimiestä. Säännökset voivat muuttua. Tiedot tarkistettu: 2026-09-04.
Johdanto non-resident-verotukseen
Kun suomalainen ostaa asunnon ulkomailta – olipa kyseessä loma-asunto Espanjassa, sijoitusasunto Virossa tai eläkekoti Portugalissa – hän kohtaa tyypillisesti kahden maan verojärjestelmän. Kohdemaassa häntä verotetaan usein niin sanottuna non-residenttinä eli ulkomaisena asukkaan ulkopuolisena henkilönä, kun taas Suomessa häntä verotetaan maailmanlaajuisista tuloistaan.
Non-resident-verotus eroaa merkittävästi paikallisten asukkaiden verotuksesta. Verokanta voi olla korkeampi tai matalampi, vähennysoikeudet voivat olla rajoitetummat, ja hallinnolliset velvoitteet poikkeavat toisistaan. Tämä opas käy läpi non-resident-verotuksen keskeiset periaatteet ja maakohtaiset käytännöt suomalaiselle ulkomaan asunnon omistajalle.
Mitä non-resident-status tarkoittaa?
Verotuksellinen asuinpaikka
Verotuksessa asuinpaikka (tax residency) määrittelee, missä maassa henkilöä verotetaan hänen maailmanlaajuisista tuloistaan. Yleensä henkilö on verotuksellisesti asukas siinä maassa, jossa hän:
- Asuu pysyvästi tai suurimman osan vuodesta
- Omistaa pysyvän kodin
- Harjoittaa taloudellista ja sosiaalista elämäänsä
Suomalainen on tyypillisesti Suomen verotuksellinen asukas, jos hän asuu Suomessa vakituisesti. Tällöin hän on kohdemaassa non-resident eli ulkomaalainen omistaja.
Non-residentin verotusasema
Non-residenttinä sinulla on tyypillisesti:
| Ominaisuus | Tyypillinen tilanne |
|---|---|
| Verovelvollisuus | Rajoitettu lähdevero kohdemaan tuloista |
| Vähennysoikeudet | Usein rajoitetummat kuin paikallisilla |
| Veroilmoitus | Yksinkertaisempi tai vaaditaan erillinen lomake |
| Verokanta | Vaihtelee maittain, voi olla kiinteä prosentti |
| Hallinnolliset velvoitteet | Vaativat yleensä paikallisen edustajan |
Verosopimukset ja kaksoisverotuksen estäminen
Suomen verosopimusverkosto
Suomella on laaja verosopimusverkosto, joka kattaa suurimman osan suosituista ulkomaan asuntokohteista. Verosopimukset määrittelevät:
- Kumpi maa saa verottaa – kiinteistötulot yleensä verotetaan sijaintivaltiossa
- Miten kaksoisverotus estetään – hyvitysmenetelmä tai vapautusmenetelmä
- Tietojenvaihto – maat vaihtavat verotietoja
Kiinteistötulojen verotus verosopimuksissa
OECD:n malliverosopimuksen mukaan kiinteistöstä saadut tulot voidaan verottaa siinä valtiossa, jossa kiinteistö sijaitsee. Tämä tarkoittaa:
- Vuokratulot – kohdemaa verottaa ensisijaisesti
- Myyntivoitot – kohdemaa verottaa yleensä ensisijaisesti
- Omaan käyttöön laskennallinen tulo – joissakin maissa verotetaan
Suomi estää kaksoisverotuksen yleensä hyvitysmenetelmällä: ulkomailla maksettu vero vähennetään Suomen verosta.
Maakohtaiset non-resident-verokäytännöt
Espanja
Espanja on suomalaisten suosituin ulkomaan asuntokohde, ja sen non-resident-verotus on monimutkainen.
Vuokratulot:
- Verokanta EU/ETA-maista tuleville non-residenteille on tyypillisesti 19 %
- EU:n ulkopuolisille verokanta on usein 24 %
- Vähennyskelpoisia ovat yleensä suorat vuokraukseen liittyvät kulut (EU-kansalaisille)
Laskennallinen tuloverotus (Imputed Income Tax):
- Espanjassa non-resident maksaa veroa myös asunnosta, jota ei vuokrata
- Vero lasketaan kiinteistön katasteriarvosta
- Yleensä 1,1–2 % katasteriarvosta, josta 19 % (EU) tai 24 % (EU:n ulkopuoliset) veroa
Kiinteistövero (IBI):
- Vuosittainen paikallinen kiinteistövero
- Vaihtelee kunnittain, tyypillisesti 0,4–1,3 % katasteriarvosta
Varallisuusvero:
- Espanjassa on varallisuusvero (Impuesto sobre el Patrimonio)
- Kynnysarvot ja verokannat vaihtelevat autonomisten alueiden välillä
- Non-residenttejä verotetaan vain Espanjassa sijaitsevasta varallisuudesta
Portugali
Portugali on noussut suosituksi kohteeksi osittain aikaisemman NHR-verojärjestelmän ansiosta.
Vuokratulot:
- Non-resident-verokanta on tyypillisesti kiinteä 28 %
- Vähennysmahdollisuudet ovat rajoitetummat
Kiinteistövero (IMI):
- Vuosittainen kiinteistövero
- Tyypillisesti 0,3–0,45 % kaupunkikiinteistöistä
Leimavero ja muut:
- Ostossa maksetaan leimavero
- AIMI (lisäkiinteistövero) korkeamman arvon kiinteistöille
Italia
Italian verojärjestelmä on monikerroksinen ja vaihtelee alueittain.
Vuokratulot:
- Non-residenttien vuokratulojen verotus noudattaa progressiivista verotaulukkoa
- Vaihtoehtoinen cedolare secca -järjestelmä (kiinteä 21 % tai 10 %) voi olla käytettävissä
Kiinteistövero (IMU):
- Vuosittainen kunnallinen kiinteistövero
- Verokannat vaihtelevat kunnittain
- Pääsääntöisesti ensisijainen asunto on vapautettu, mutta non-residenteille tämä ei tyypillisesti päde
Kreikka
Vuokratulot:
- Progressiivinen verotus
- Ensimmäisestä 12 000 eurosta tyypillisesti 15 %
- Yli menevästä osasta korkeampi prosentti
Kiinteistövero (ENFIA):
- Vuosittainen kiinteistövero
- Koostuu pääverosta ja lisäverosta
Ranska
Vuokratulot:
- Non-residenttien vähimmäisverokanta on tyypillisesti 20 % (tai 30 % korkeammista tuloista)
- Micro-foncier-järjestelmä alle 15 000 euron vuokratuloille
Kiinteistövero:
- Taxe foncière – vuosittainen kiinteistövero
- Taxe d'habitation – poistunut pääosin, mutta voi koskea kakkosasuntoja
Varallisuusvero (IFI):
- Koskee kiinteistövarallisuutta yli 1,3 miljoonan euron osalta
- Non-residenttejä verotetaan Ranskan kiinteistöistä
Turkki
Vuokratulot:
- Progressiivinen verotus
- Verokannat voivat olla 15–40 %
- Verovapaa alaraja vuokratuloille
Kiinteistövero:
- Matala kiinteistövero
- Tyypillisesti 0,1–0,4 % kiinteistön arvosta
Huomio: Turkin ja Suomen välinen verosopimus määrittelee verotuksen jakautumisen.
Viro
Viro on EU-maa, jossa verojärjestelmä on suhteellisen yksinkertainen.
Vuokratulot:
- Non-residenttien vuokratuloista pidätetään tyypillisesti 20 % lähdevero
- Mahdollisuus hakea vähennyksiä veroilmoituksella
Kiinteistövero:
- Maavero, ei rakennusten arvon perusteella
- Tyypillisesti matala
Thaimaa
Vuokratulot:
- Progressiivinen verotus
- Veronpidätys vuokralaiselta voi olla 5 %
- Vähennysmahdollisuudet vaihtelevat
Huomio: Omistusoikeudet ovat rajoitettuja ulkomaalaisille, mikä vaikuttaa verotukseen.
Non-residentin velvoitteet kohdemaassa
Veroilmoitus
Useimmissa maissa non-residentin on annettava vuosittainen veroilmoitus, vaikka tuloja ei olisi:
| Maa | Veroilmoitus vaaditaan | Määräaika |
|---|---|---|
| Espanja | Kyllä, myös ilman tuloja | Yleensä joulukuu |
| Portugali | Kyllä, jos tuloja | Vaihtelee |
| Italia | Kyllä, jos tuloja | Kesäkuu/heinäkuu |
| Kreikka | Kyllä, jos tuloja | Kesäkuu |
| Ranska | Kyllä, jos tuloja | Toukokuu |
Veroedustaja (Fiscal Representative)
Joissakin maissa non-resident tarvitsee paikallisen veroedustajan:
- Espanja: Ei pakollinen EU-kansalaisille, mutta suositeltava
- Portugali: Pakollinen EU:n ulkopuolisille
- Italia: Ei pakollinen, mutta käytännössä usein tarpeen
- Ranska: Pakollinen EU:n ulkopuolisille tietyissä tilanteissa
Veronumero (NIE, NIF, Codice Fiscale)
Ulkomaan asunnon omistajana tarvitset tyypillisesti paikallisen veronumeron:
- Espanja: NIE (Número de Identificación de Extranjero)
- Portugali: NIF (Número de Identificação Fiscal)
- Italia: Codice Fiscale
- Kreikka: AFM (Αριθμός Φορολογικού Μητρώου)
Myyntivoiton verotus non-residenttinä
Kohdemaan verotus
Kun myyt ulkomaan asunnon, kohdemaa verottaa tyypillisesti myyntivoittoa:
| Maa | Tyypillinen verokanta | Huomioita |
|---|---|---|
| Espanja | 19 % (EU) / 24 % (muu) | Pidätys 3 % myyntihinnasta |
| Portugali | 28 % tai progressiivinen | Mahdollisuus hakea EU-kohtelua |
| Italia | Progressiivinen | Yli 5 vuoden omistus voi tuoda etuja |
| Kreikka | Voi olla verovapaa | Riippuu tilanteesta |
| Ranska | 19 % + sosiaalikulut | Sosiaalikuluja EU-kansalaisille rajoitetusti |
Suomen verotus myyntivoitosta
Suomessa maksat veroa ulkomaan asunnon myyntivoitosta, mutta saat hyvityksen ulkomailla maksetusta verosta:
- Lasket myyntivoiton Suomen sääntöjen mukaan
- Ilmoitat voiton Suomen veroilmoituksessa
- Haet hyvitystä ulkomailla maksetusta verosta
- Maksat erotuksen Suomeen (tai saat täyden hyvityksen)
Kaksoisverotuksen välttäminen käytännössä
Hyvitysmenetelmä
Suomi käyttää tyypillisesti hyvitysmenetelmää:
Esimerkki:
- Vuokratulo ulkomailta: 10 000 €
- Kohdemaan vero (19 %): 1 900 €
- Suomen vero (30 %): 3 000 €
- Hyvitys: 1 900 €
- Suomeen maksettava: 1 100 €
Automaattinen tietojenvaihto
EU-maiden välillä ja laajemmin OECD:n CRS-järjestelmän kautta verotiedot vaihtuvat automaattisesti. Tämä tarkoittaa:
- Suomen verottaja saa tiedon ulkomaisista kiinteistötuloista
- Kohdemaan verottaja saa tiedon Suomen verotuksesta
- Ilmoittamatta jättäminen johtaa ongelmiin
Erityistilanteita
Suomen verovelvollisuuden päättyminen
Jos muutat ulkomaille pysyvästi ja Suomen verovelvollisuutesi päättyy:
- Tulet kohdemaan verotukselliseksi asukkaaksi
- Kohdemaa verottaa maailmanlaajuisista tuloistasi
- Muiden maiden kiinteistöistä verotetaan niiden sijaintivaltion mukaan
EU:n sisäinen liikkuvuus
EU-kansalaisena sinulla on oikeus vaatia samaa kohtelua kuin paikallisilla asukkailla monissa tilanteissa. Tämä voi tarkoittaa:
- Alhaisempaa verokantaa
- Laajempia vähennysoikeuksia
- Parempaa sosiaaliturvan kohtelua
Yhtiön kautta omistaminen
Jos omistat asunnon yhtiön kautta, verotus voi olla erilainen:
- Yhtiön sijaintimaan verotus
- Suomen väliyhteisösäännökset
- Monimutkaisempi raportointi
Käytännön vinkkejä non-resident-verotukseen
1. Hanki paikallinen veroasiantuntija
Non-resident-verotus on monimutkaista. Paikallinen veroasiantuntija:
- Tuntee paikalliset säännökset
- Huolehtii veroilmoituksista
- Auttaa vähennysten optimoinnissa
- Kommunikoi viranomaisten kanssa
2. Pidä kirjanpito kunnossa
Dokumentoi huolellisesti:
- Vuokratulot ja -kulut
- Ostohinta ja -kulut (myyntivoittoa varten)
- Korjaus- ja ylläpitokulut
- Veronmaksukuitit
3. Seuraa lakimuutoksia
Verosäännökset muuttuvat. Espanjassa, Portugalissa ja muissa maissa on tehty merkittäviä muutoksia viime vuosina.
4. Ajoita toimenpiteet oikein
- Myyntiajankohta voi vaikuttaa verotukseen
- Verovuoden vaihtuessa voi olla strategisia mahdollisuuksia
- Omistusajan pituus voi tuoda etuja
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mitä tarkoittaa non-resident?
Non-resident tarkoittaa verotuksessa henkilöä, joka ei ole maan verotuksellinen asukas. Suomessa asuva suomalainen on tyypillisesti non-resident ulkomaan asuntonsa sijaintimaassa.
Maksanko veroa kahdessa maassa?
Periaatteessa kyllä, mutta kaksoisverotus estetään verosopimuksilla. Käytännössä maksat veron kohdemaahan ja saat hyvityksen Suomen verosta.
Tarvitsenko veroedustajan?
Riippuu maasta. EU-kansalaisille pakollinen veroedustaja on harvinainen, mutta käytännössä paikallinen avustaja on usein välttämätön.
Miten ilmoitan ulkomaan tulot Suomeen?
Ilmoitat ne vuosittaisessa veroilmoituksessa liitelomakkeella. Haet samalla hyvitystä ulkomailla maksetusta verosta.
Voinko vähentää kuluja non-residenttinä?
Vähennysoikeudet vaihtelevat maittain. EU-kansalaisilla on usein laajemmat oikeudet kuin EU:n ulkopuolisilla.
Mitä tapahtuu, jos en ilmoita ulkomaan tuloja?
Automaattisen tietojenvaihdon myötä verottaja saa tiedon tuloista. Ilmoittamatta jättäminen johtaa veronkorotuksiin ja mahdollisiin muihin seuraamuksiin.
Miten myyntivoitto verotetaan?
Myyntivoitto verotetaan tyypillisesti ensin kohdemaassa, sitten Suomessa hyvityksineen. Kokonaisverotaso vastaa yleensä korkeampaa veroastetta.
Onko oma käyttö verotettavaa?
Joissakin maissa, kuten Espanjassa, myös omaan käyttöön pidettävästä asunnosta maksetaan laskennallista tuloveroa.
Miten valuuttakurssit vaikuttavat?
Suomen verotuksessa tulot muunnetaan euroiksi. Valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa verotettavaan tuloon ja myyntivoittoon.
Kannattaako käyttää paikallista vai suomalaista veroasiantuntijaa?
Parasta on käyttää molempia: paikallinen asiantuntija hoitaa kohdemaan verotuksen, suomalainen varmistaa, että Suomen verotus on oikein ja hyvitykset haetaan.
Yhteenveto
Non-resident-verotus ulkomaan asunnon omistajana on monimutkainen kokonaisuus, joka vaatii huolellista suunnittelua. Keskeiset muistettavat asiat:
- Verotus tapahtuu kahdessa maassa – kohdemaassa lähdevero, Suomessa maailmanlaajuiset tulot
- Verosopimukset estävät kaksoisverotuksen – hyvitysmenetelmä on yleisin
- Non-resident-status vaikuttaa verokantoihin ja vähennyksiin – usein rajoitetummat oikeudet
- Hallinnolliset velvoitteet ovat merkittävät – veroilmoitukset, veronumerot, mahdolliset edustajat
- EU-kansalaisilla on usein parempi asema – vetoaminen EU-oikeuteen
- Ammattilaisten apu on välttämätön – sekä kohdemaassa että Suomessa
Hyvin suunniteltu verotus voi säästää merkittäviä summia ja vähentää hallinnollista taakkaa. Huonosti hoidettuna se voi johtaa ylimääräisiin veroihin, sanktioihin ja ongelmiin viranomaisten kanssa.
Asumisen, asuntokaupan ja remonttien työkalut samassa paikassa
Luo maksuton tili ja pääset hyödyntämään työkaluja ja kilpailutuksia, jotka auttavat tekemään parempia päätöksiä ja säästämään rahaa.
Lähteet
- Suomen Verohallinto – Ulkomaan tulot ja kaksoisverotuksen poistaminen
- OECD – Model Tax Convention
- Euroopan komissio – Taxation and Customs Union
- Espanjan verovirasto (Agencia Tributaria) – Non-resident taxation
- Portugalin verovirasto (Autoridade Tributária) – Non-resident guide
- Italian verovirasto (Agenzia delle Entrate) – Taxation of non-residents
- Ranskan verovirasto (Direction générale des finances publiques) – Non-residents
Artikkeli julkaistu 4.9.2026. Verosäännökset muuttuvat – tarkista aina ajantasaiset tiedot paikalliselta veroasiantuntijalta.
