Netti kotiin: kuitu, kaapeli, mobiililaajakaista vai 5G?

Kotinetin valinta kannattaa aloittaa siitä, mitä osoitteeseesi on saatavilla, ei siitä, mikä tekniikka kuulostaa nopeimmalta. Jos talossasi on valmiina valokuitu- tai kaapeliverkko, kiinteä yhteys on yleensä mobiiliyhteyttä vakaampi, koska sää tai verkon ruuhka eivät juuri vaikuta siihen. Jos kiinteää yhteyttä ei ole tai se vaatisi kalliin rakentamisen, mobiililaajakaista tai 5G-kotinetti on monessa kodissa toimiva ratkaisu. Kun saatavuus on selvillä, valitse nopeus kotitaloutesi todellisen käytön mukaan ja vertaa lopuksi liittymien kokonaishintaa koko sopimusjaksolta, älä pelkkää ensimmäisen kuukauden hintaa.

Molemmat tavat ovat Suomessa yleisiä. Traficomin mukaan vajaassa puolessa suomalaisista kotitalouksista on käytössä ainoastaan mobiiliverkon yhteys, ja kiinteistä laajakaistaliittymistä 85 % oli joulukuun 2025 lopussa toteutettu valokuidulla.

Kotinetin yhteystyypit lyhyesti

Kotinetti toteutetaan tavallisesti joko kiinteänä yhteytenä, joka tulee taloon kaapelia pitkin, tai langattomasti mobiiliverkon kautta. Kiinteän verkon merkittävimmät tekniikat ovat Traficomin tilastoinnissa valokuitu, kaapelimodeemi ja kupari. Mobiiliyhteydessä kodin modeemi tai reititin käyttää samaa 4G- tai 5G-verkkoa kuin puhelimet.

Taulukosta näkyy, että "kuitu" ei ole yksi yhtenäinen tuote. Kerrostalossa kuitu tulee usein vain taloon asti, ja huoneistoon yhteys kulkee talon sisäverkossa. Traficom tarkensi vuoden 2024 lopussa tilastointiaan niin, että myös liittymät, joissa kuitu yltää talojakamoon ja yhteys jatkuu sieltä kaapelimodeemilla, lasketaan kuituliittymiksi.

Kaapelimodeemi- ja kupariyhteydet ovat edelleen käytössä osassa taloja. Traficomin tilastossa kupariliittymiä oli vuoden 2025 lopussa enää noin 24 000 ja kaapelimodeemiliittymiä noin 224 000, kun kiinteitä laajakaistaliittymiä oli kaikkiaan noin 2,1 miljoonaa. Bittimittarin mukaan valokuitu ja kaapeliverkko mahdollistavat erittäin nopeat yhteydet, kun taas puhelinverkon xDSL-yhteyksissä enimmäisnopeudet ovat rajallisemmat. Kaapelimodeemissa lähetysnopeus eli nopeus omalta laitteelta verkkoon jää yleensä selvästi latausnopeutta pienemmäksi, mikä näkyy esimerkiksi silloin, kun lähetät valokuvien varmuuskopioita verkkoon.

Mobiililaajakaista on Suomessa tavallinen kodin pääyhteys. Traficomin mukaan pelkät tiedonsiirtopalvelut sisältäviä liittymiä on pitkään ollut reilu viidennes mobiililiittymistä, ja ne ovat osin käytössä kotitalouksien 4G- ja 5G-modeemeissa. 5G-kotinetti on samaa mobiiliverkkoon perustuvaa tekniikkaa, mutta tuotteet vaihtelevat. Traficomin 5G-liittymätilastosta on esimerkiksi rajattu pois niin sanotut FWA-liittymät, joita käytetään kiinteässä sijaintipaikassa ja joihin sisältyy laatulupaus. Pelkästä tuotteen nimestä ei näe, millaista nopeutta tai laatua liittymälle luvataan, joten lupaukset kannattaa tarkistaa sopimuksesta. 5G:n käyttö edellyttää lisäksi sekä 5G-liittymää että 5G:tä tukevaa laitetta.

Aloita saatavuudesta: mitä osoitteeseesi saa

Saatavuus ratkaisee usein valinnan ennen kuin nopeutta tai hintaa ehtii edes vertailla. Kiinteän yhteyden saatavuus ja hinta riippuvat osoitteesta ja taloyhtiöstä, ja mobiiliyhteyden toimivuus riippuu kuuluvuudesta juuri sinun kodissasi.

Traficomin mukaan valokuituverkko oli syyskuun 2025 lopussa saatavilla 80 %:lle kotitalouksista, ja vähintään 100 megabitin kiinteä yhteys 85 %:lle. Ero kaupunkien ja maaseudun välillä on silti suuri: kaupungin läheisellä maaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla noin puolet kotitalouksista on Traficomin mukaan kokonaan ilman nopeaa kiinteää yhteyttä. On myös hyvä tietää, mitä "saatavilla" tilastossa tarkoittaa. Siihen luetaan yhteydet, jotka ovat käytössä tai kytkettävissä ilman lisärakentamista, mutta myös verkot, jotka on rakennettu esimerkiksi tontin reunalle. Saatavuus ei siis tarkoita, että liittymä olisi valmiiksi kytketty tai maksuton ottaa käyttöön.

Kiinteän yhteyden saatavuus kannattaa tarkistaa operaattoreilta osoitteella, ja kerros- tai rivitalossa myös isännöitsijältä. Traficomin karttapalvelussa on lisäksi alueellisia tietoja kiinteän laajakaistan saatavuudesta ja mobiiliverkkojen kattavuudesta, mikä auttaa hahmottamaan tilannetta esimerkiksi asuntoa etsiessä. Jos olet muuttamassa, muuton aikataulu ja vanhan liittymän päättäminen on käyty läpi erikseen oppaassa nettiliittymän hankkimisesta ja siirtämisestä uuteen asuntoon.

Mobiiliyhteydessä kuuluvuuskartat ovat hyvä alku, mutta ne kuvaavat teoreettista ulkopeittoa noin puolentoista metrin korkeudella. Sisätiloissa ja ruuhka-aikaan yhteys voi olla heikompi, ja nopeuteen vaikuttavat myös sijainti suhteessa tukiasemaan sekä maastoesteet ja rakennukset. Traficomin mukaan vähintään 100 Mbit/s 5G-verkko kattoi kesäkuun 2026 lopussa ideaaliolosuhteissa laskennallisesti noin 93 % kotitalouksista mutta vain noin viidenneksen maapinta-alasta. Luku kertoo verkon ulottuvuudesta, ei siitä, millaisen nopeuden juuri sinun reitittimesi saa olohuoneessa.

HintaPulssin nettivertailussa ei ole osoitekohtaista saatavuushakua. Mobiililaajakaistat vertaillaan operaattorien yleisillä listahinnoilla, ja kiinteät ja kuituyhteydet näytetään erikseen listahintoina. Niiden kohdalla oleva "Tarkista saatavuus" -painike avaa operaattorin sivun, jossa saatavuus tarkistetaan.

Kerros- tai rivitalo: selvitä taloyhtiön valmis yhteys

Taloyhtiössä nettiratkaisu voi olla osittain valmiina. Talossa voi olla kaikille huoneistoille yhteinen laajakaista, jonka kulut peritään vastikkeessa, tai talon sisäverkko voi olla valmis, jolloin kukin asukas tilaa liittymänsä itse. Ennen kuin vertailet liittymiä, selvitä siis, mitä talossa jo on.

Yhteisessä sopimuksessa on usein perusnopeus, jota asukas voi nostaa omalla kustannuksellaan. Vaikka taloyhtiöllä on yhteinen nettisopimus, asukas voi lähtökohtaisesti valita oman operaattorin, jos talon sisäverkossa on vapaata kapasiteettia. Taloyhtiön yhteisen netin osuus voi silti sisältyä vastikkeeseen, joten oman liittymän hinta kannattaa suhteuttaa siihen.

Talon sisäverkko vaikuttaa siihen, mitä huoneistossa todella saa. Bittimittarin mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettu sisäverkko ei juuri heikennä yhteyden laatua, mutta vuosikymmeniä vanha puhelinsisäjohtoverkko voi heikentää sitä selvemmin. Isännöitsijältä kannattaa kysyä ainakin nämä asiat:

• Onko taloon tuotu valokuitu, ja ulottuuko se huoneistoihin asti vai jatkuuko yhteys talojakamosta muuta sisäverkkoa pitkin?
• Sisältyykö vastikkeeseen laajakaista, ja millä nopeudella?
• Voiko nopeutta nostaa, ja kenen kautta se tehdään?
• Millaista sisäverkkoa huoneistoon tuleva yhteys käyttää, ja milloin se on rakennettu?

Vastausten perusteella näet, riittääkö taloyhtiön yhteys sellaisenaan, kannattaako sen nopeutta nostaa vai onko järkevämpää hankkia oma liittymä.

Omakotitalo: kuituliittymän tilaaminen ja sen ehdot

Jos omakotitalossa ei vielä ole kiinteää liittymää, kuituyhteys tilataan rakennettavaksi tontille ja taloon. Kuitu voi olla tilastojen mielessä saatavilla, vaikka verkko ulottuisi vasta tontin reunalle. Kuituliittymään voi kuulua kuukausimaksun lisäksi liittymismaksu, joten tilauksen ehdot kannattaa lukea tarkasti ennen allekirjoitusta.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan kotona tai verkossa tehdyn kuitutilauksen voi yleensä perua 14 päivän kuluessa sopimuksen tekemisestä, ja perumisesta on ilmoitettava yritykselle. Jos tilauksen peruu myöhemmin mutta ennen rakentamispäätöstä, yritys voi periä vain tilauksen kohtuulliset käsittelykulut ja muut suoraan tilauksen vastaanottamiseen liittyvät välittömät kulut. Jos yritys ei tee rakentamispäätöstä sovitussa ajassa, tilauksen voi perua maksutta, mutta siitäkin on ilmoitettava itse. Rakentamispäätöksen jälkeen purkumaksu voi KKV:n mukaan olla lähellä koko sopimuksen hintaa, jos liittymä on jo lähes käyttövalmis.

Rakentamisvaiheeseen liittyy muitakin huomioita. Jos kuitusopimukseen kuuluu nettiyhteys ja rakentaminen viivästyy, voi KKV:n mukaan vaatia viivästyshyvitystä viikoittain lain enimmäismäärän rajoissa. Jos kaivuutyöt vahingoittavat pihaa, yrityksen on KKV:n mukaan korjattava aiheuttamansa vahingot tai, jos se ei ole mahdollista, hyvitettävä ne. Kuitusopimus ei myöskään pääty itsestään, kun talo myydään, vaan sopimuksen siirrosta uudelle omistajalle on sovittava ja ilmoitettava yritykselle.

Jos kuitua ei ole tarjolla tai sen rakentaminen ei tunnu kannattavalta, mobiililaajakaista on luonteva vaihtoehto. Vapaa-ajan asunnon yhteyksiin pätevät osin eri lähtökohdat, ja niitä käsitellään oppaassa mökin tietoliikenneyhteyksistä.

Kiinteä vai mobiili: vakaus, ruuhka ja lähetysnopeus

Kun saatavuus on selvillä, monella on valittavanaan sekä kiinteä yhteys että mobiililaajakaista. Ero ei ole vain nopeudessa, vaan siinä, miten tasaisesti yhteys toimii eri vuorokaudenaikoina ja kuinka hyvin se toimii molempiin suuntiin.

Traficomin mukaan kiinteän laajakaistan toimivuuteen eivät yleensä vaikuta sää, maastoesteet tai verkon ruuhkautuminen. Mobiiliverkossa kapasiteetti taas jaetaan kaikkien samalla alueella samaa verkkoa käyttävien kesken, joten yksittäisen käyttäjän nopeus laskee ruuhka-aikoina. Bittimittarin mittausten perusteella mobiiliverkon latausnopeus on korkeimmillaan yöllä ja aamulla, ja iltaisin nopeus laskee ajoittain jopa puoleen yön nopeuksista. Mobiiliyhteydessä myös lähetysnopeus on mittausten perusteella yleensä selvästi latausnopeutta pienempi, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi etätyöhön ja pilvipalvelujen käyttöön.

Alueelliset erot ovat mobiiliverkossa suuria. Bittimittarin vuoden 2025 mittauksissa latausnopeuden mediaani oli sisemmillä kaupunkialueilla yli 200 Mbit/s ja harvaan asutulla maaseudulla alle 30 Mbit/s. Aineisto koostuu käyttäjien itse tekemistä mittauksista, joten se kuvaa tyypillistä tasoa eikä yksittäistä osoitetta. Jos mobiilikuuluvuus on kotonasi hyvä eikä kotitaloudessa ole montaa samanaikaista raskasta käyttäjää, mobiililaajakaista voi riittää hyvin. Jos taas kotona tehdään paljon videopuheluita, lähetetään suuria tiedostoja tai pelataan verkossa illalla, kiinteän yhteyden tasaisuudesta voi olla enemmän hyötyä.

Mobiililaajakaistassa kannattaa lisäksi tarkistaa, onko liittymässä datakiintiö. Bittimittarin mukaan sopimuksesta tulee tällöin ilmetä, miten kiintiön täyttyminen vaikuttaa nopeuteen. Traficomin mukaan valtaosa kotitalouksien mobiililiittymistä on kuitenkin kotimaan datankäytöltään rajattomia. Kuidun ja 5G:n eroja eri asumis- ja käyttötilanteissa käsitellään tarkemmin artikkelissa valokuitu vai 5G-kotinetti.

Kuinka nopea yhteys tarvitaan?

Nopeuden tarve riippuu siitä, mitä kotona tehdään ja kuinka moni käyttää yhteyttä yhtä aikaa. Liian hidas yhteys näkyy pätkimisenä, mutta selvästi tarvetta nopeammasta liittymästä voi päätyä maksamaan turhaan. Traficomin Bittimittari antaa suuntaa-antavat raja-arvot viidelle tavalliselle käyttötapaukselle.

Lähde: Traficomin Bittimittari.fi, raja-arvotaulukko (päivitetty 23.6.2026).

Taulukon luvut eivät ole määräyksiä eivätkä vähimmäisvaatimuksia, vaan Bittimittarin arviointirajoja, joita Traficom päivittää tarpeen mukaan. Ne olettavat, että palveluja käytetään mobiililaitetta suuremmalta ruudulta, ja palvelut voivat toimia matalammallakin tasolla. Taulukosta näkee, että suurta latausnopeutta tarvitaan lähinnä päivitysten ja suurten sisältöjen siirtämiseen, kun taas etätyössä korostuu lähetysnopeus ja pelaamisessa viive. Bittimittarin mukaan yhteyden riittävyyttä arvioitaessa on lisäksi tärkeää tietää, paljonko yhteydellä on käyttäjiä, koska kotitalouden laitteet jakavat saman yhteyden.

Oman tarpeen voi hahmottaa KotienKodin nettinopeuslaskurilla. Valitsemiesi käyttötapojen ja yhtä aikaa käytettävien laitteiden perusteella laskuri ehdottaa nopeusluokkaa, ja laskelmaan sisältyy 50 %:n liikkumavara. Ehdotus on suuntaa-antava, eikä laskuri tee mittausta omasta yhteydestäsi. Nykyisen yhteyden nopeuden voi mitata Traficomin maksuttomalla Bittimittari.fi-palvelulla, mieluiten useaan kertaan eri vuorokaudenaikoina.

Liittymän nimessä tai mainoksessa näkyvä nopeus ei kerro koko kuvaa. Kiinteän netin sopimuksessa on kerrottava sekä lataus- että lähetyssuunnan vähimmäis-, normaali- ja enimmäisnopeus ja mainostettu nopeus. Mobiililiittymästä sopimus kertoo arvioidun enimmäisnopeuden ja mainostetun nopeuden. Mainoksessa kerrottu nopeus ei voi olla sopimuksen enimmäisnopeutta suurempi. Kiinteän liittymän enimmäisnopeus on puolestaan nopeus, jonka käyttäjä voi odottaa saavansa ainakin osan ajasta, esimerkiksi kerran vuorokaudessa. Traficomin linjauksen mukaan enintään 100 megabitin kiinteässä liittymässä sopimukseen kirjatun vähimmäisnopeuden tulee olla vähintään 70 % enimmäisnopeudesta. Mobiililiittymän ilmoitettu enimmäisnopeus ei saa olla pelkkä teoreettinen huippu, mutta todellinen nopeus vaihtelee paljon.

Modeemi, reititin ja kodin sisäverkko

Liittymän lisäksi kotiin tarvitaan laite, joka jakaa yhteyden tietokoneille, puhelimille ja televisiolle. Mobiililaajakaistassa se on 4G- tai 5G-modeemi tai -reititin, kiinteässä yhteydessä yleensä reititin, johon laitteet liitetään langattomasti tai kaapelilla. Laite vaikuttaa sekä hintaan että siihen, kuinka hyvin yhteys toimii eri puolilla kotia.

Ennen tilausta kannattaa selvittää, sisältyykö laite kuukausihintaan, maksetaanko siitä erikseen ja onko se palautettava sopimuksen päättyessä. Jos ostat laitteen tai lisäpalvelun samalta operaattorilta, se ei pidennä alkuperäistä liittymäsopimusta, ellei siitä nimenomaisesti sovita. Jos netti on ostettu pakettina muiden palvelujen tai laitteen kanssa, sopimuksen keston ja irtisanomisen säännöt koskevat soveltuvin osin koko pakettia. Jos jokin paketin osa on virheellinen tai jää toimittamatta ja sen sopimuksen saa purkaa, voi purkaa koko paketin.

Bittimittarin mukaan laitteen liittäminen kaapelilla suoraan reitittimeen tai tietoliikennerasiaan antaa yleensä wlan-yhteyttä paremman nopeuden ja laadun. Jos kotona on monta samanaikaista käyttäjää ja palvelua, se voi näkyä yksittäisen laitteen yhteyden hidastumisena tai pätkimisenä. Siksi esimerkiksi työtietokone tai muu tasaista yhteyttä vaativa laite kannattaa kytkeä kaapelilla, jos se on mahdollista.

Mobiililaajakaistassa laitteen sijoittelu voi vaikuttaa yhteyteen, koska Bittimittarin mukaan nopeuteen ja laatuun vaikuttavat sijainti suhteessa tukiasemaan sekä käyttäjän ja tukiaseman väliin jäävät esteet, kuten rakennukset. Jos yhteys on heikko, kokeile reitittimen paikkaa eri puolilla asuntoa ja mittaa tulos ennen kuin päättelet, ettei liittymä sovi kotiisi.

Kokonaishinta: mitä kaikkea laskea mukaan

Nettiliittymän hinta ei välttämättä koostu pelkästä kuukausimaksusta. Kampanjahinta voi koskea vain ensimmäisiä kuukausia, ja sen lisäksi voi tulla avausmaksu, laitteen hinta tai kuituliittymän liittymismaksu. Siksi liittymiä kannattaa verrata koko sopimusjakson kokonaishinnalla.

Kuvitteellinen esimerkki pyöreillä luvuilla, kun vertailujakso on 24 kuukautta:

• Liittymä A maksaa kampanjahintaan 15 €/kk kuuden kuukauden ajan ja sen jälkeen 40 €/kk. Avausmaksua tai laitemaksua ei ole. Kokonaishinta on 6 × 15 € + 18 × 40 € = 810 €, eli keskimäärin 33,75 €/kk.
• Liittymä B maksaa 30 €/kk koko jakson, ja reitittimestä peritään kerran 50 €. Kokonaishinta on 24 × 30 € + 50 € = 770 €, eli keskimäärin noin 32,08 €/kk.

Esimerkissä halvemman aloitushinnan liittymä A tulee kahdessa vuodessa 40 € kalliimmaksi kuin liittymä B. Luvut eivät kuvaa todellisia hintoja, mutta laskutapa sopii mihin tahansa tarjoukseen.

Hinta ei myöskään pysy välttämättä samana koko ajan. Määräaikaisen liittymän hintaa tai ehtoja ei saa heikentää kesken kauden, ellei syy ole lakimuutos tai viranomaisen päätös. Toistaiseksi voimassa olevassa liittymässä operaattori voi korottaa hintaa ainoastaan lain sallimilla perusteilla, kuten sopimusehdoissa yksilöidyn syyn vuoksi, eikä sopimuksen sisältö saa kokonaisuutena muuttua olennaisesti. Operaattorin on ilmoitettava muutoksesta viimeistään kuukautta etukäteen.

HintaPulssin nettivertailu laskee liittymille kokonaishinnan valitulle jaksolle, oletuksena 24 kuukaudelle. Mukana ovat kampanjahinta, sen jälkeinen normaalihinta ja kertamaksut, kuten avausmaksu. Hinnat kootaan operaattorien julkisista hinnastoista, ja tuloksissa näkyy, milloin ne on viimeksi tarkistettu. Kiinteiden yhteyksien saatavuus ja lopullinen hinta tarkistetaan operaattorin sivulla.

Sopimuksen kesto ja ehdot ennen tilaamista

Sopimusehdot ratkaisevat, kuinka helposti pääset vaihtamaan liittymää, jos tarpeesi tai tarjonta muuttuu. Laki lähtee siitä, että liittymäsopimus on voimassa toistaiseksi, ja määräajasta on sovittava erikseen. Nettiliittymän määräaika voi kuluttajalla olla lain mukaan enintään 24 kuukautta.

Määräaikaisesta sopimuksesta ei yleensä pääse eroon kesken kauden. Poikkeuksia on, esimerkiksi jos sairaus tai työttömyys on aiheuttanut maksuvaikeuksia, jolloin määräaikaisenkin sopimuksen voi irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla. Kauden päätyttyä määräaikainen sopimus muuttuu yleensä toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei toisin ole sovittu. Kun sopimus on jatkumassa automaattisesti, operaattorin on ilmoitettava siitä hyvissä ajoin ennen määräajan päättymistä, kerrottava samalla, miten sopimuksen voi irtisanoa, ja annettava neuvontaa edullisemmista hinnoista. Voit irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan liittymän milloin vain, ja sopimus päättyy viimeistään kahden viikon päästä irtisanomisesta.

Operaattorin on annettava sinulle maksuton sopimustiivistelmä jo ennen kuin sopimus tehdään, ja se helpottaa liittymien vertailua. Tiivistelmästä näkee tiiviissä muodossa muun muassa hinnan, sopimuksen keston ja nettiliittymän nopeuden. Verkossa, chatissa tai puhelimessa tehdyn liittymäsopimuksen voi yleensä perua 14 päivän kuluessa, mutta myymälästä ostetulle liittymälle ei ole lakisääteistä perumisoikeutta, ellei operaattori itse tarjoa palautusoikeutta. Kun vaihdat nettiliittymää operaattorilta toiselle, katko saa lain mukaan kestää enintään vuorokauden, ellei tämä ole teknisesti mahdotonta.

Päätöspolku: näin etenet vaiheittain

Kun osatekijät ovat selvillä, valinta etenee järjestyksessä, jossa jokainen vaihe rajaa seuraavan vaihtoehtoja.

1. Selvitä saatavuus. Tarkista kiinteän yhteyden saatavuus operaattoreilta osoitteella ja taloyhtiössä isännöitsijältä. Katso mobiiliverkon kattavuus ja testaa kuuluvuutta sisätiloissa.
2. Tarkista, mitä talossa jo on. Jos laajakaista sisältyy vastikkeeseen, selvitä sen nopeus ja mahdollisuus nostaa sitä.
3. Arvioi nopeuden tarve. Mieti samanaikaiset käyttäjät ja raskaimmat käyttötavat, ja huomioi etätyössä lähetysnopeus ja pelaamisessa viive.
4. Valitse yhteystyyppi. Vertaa kiinteän yhteyden tasaisuutta mobiiliyhteyden helppouteen oman kotisi kuuluvuuden valossa.
5. Laske kokonaishinta. Ota mukaan kampanjan jälkeinen hinta, avaus- ja laitemaksut sekä mahdollinen liittymismaksu.
6. Lue sopimustiivistelmä. Tarkista määräaika, nopeuslupaukset ja mitä tapahtuu kauden päättyessä.

Yhteenveto

Kotinetin valinnassa edetään järjestyksessä: ensin saatavuus, sitten tarve ja lopuksi kokonaishinta. Selvitä ensin, onko osoitteessasi valmiina kuitu- tai kaapeliverkko ja sisältyykö taloyhtiön vastikkeeseen jo laajakaista. Kiinteä yhteys on yleensä mobiiliyhteyttä vakaampi, koska sää tai ruuhka eivät juuri vaikuta siihen, mutta hyvän kuuluvuuden alueella mobiililaajakaista tai 5G-kotinetti voi riittää hyvin, eikä se vaadi kaapeliyhteyttä taloon.

Mitoita nopeus samanaikaisen käytön mukaan ja vertaa liittymiä koko sopimusjakson kokonaishinnalla, johon kuuluvat kampanjan jälkeinen hinta ja kertamaksut. Lue lopuksi sopimustiivistelmä: määräaikaisesta sopimuksesta ei yleensä pääse eroon kesken kauden.

Usein kysytyt kysymykset

Voinko vaatia nopean nettiyhteyden kotiini yleispalveluna?

Jokaisella on oikeus saada vakituiseen asuntoonsa perustason puhelin- ja nettiyhteys kohtuulliseen hintaan. Yleispalveluna saatavan nettiyhteyden latausnopeus on asetuksessa 5 megabittiä sekunnissa, ja nopeus saa vaihdella: Traficomin mukaan 3,5 megabitin nopeuden on toteuduttava pääsääntöisesti koko ajan ja 4,5 megabitin 90-prosenttisesti jokaisen neljän tunnin mittausjakson aikana. Yleispalvelun perusteella ei voi vaatia kiinteää yhteyttä, koska operaattori voi valita teknisen ratkaisun ja toteuttaa yhteyden myös mobiililaajakaistana.

Miten selvitän, saanko liittymästä luvatun nopeuden?

Kun mittaat yhteyttä Bittimittari.fi-palvelulla, sulje muut yhteyttä käyttävät ohjelmat ja tarkista, mitä yhteyttä mittaat, sillä puhelin kytkeytyy yleensä automaattisesti kodin wlan-verkkoon. Enintään 100 megabitin kiinteälle liittymälle voi tehdä Traficomin sertifioiman Bittimittarin laatututkimuksen, jonka raporttia voi käyttää reklamaatiossa, kun liittymästä on oma sopimus operaattorin kanssa. Jos netti sisältyy vastikkeeseen ilman omaa sopimusta, viasta ollaan Bittimittarin mukaan yhteydessä isännöitsijään tai taloyhtiön hallitukseen. Hitaus ei yksin todista virhettä, mutta jos nopeus jää jatkuvasti selvästi alle luvatun, viasta kannattaa reklamoida operaattorille mahdollisimman pian.

Mitä tapahtuu, jos uuden liittymän toimitus viivästyy?

Liittymästä maksetaan vasta, kun yhteys on käytettävissä. Jos toimitus viivästyy sovitusta ajankohdasta, voi saada vakiokorvausta, joka on lain mukaan vähintään 20 euroa kultakin alkavalta viivästysviikolta, enintään 160 euroa, ellei viivästys johdu tilaajasta tai operaattorin vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisesta esteestä. Kun yhteys on kytketty, osan laskusta voi jättää maksamatta viivästyskorvauksen vakuudeksi.

Kuka auttaa, jos en pääse operaattorin kanssa sopuun?

Traficom ei käsittele operaattorin ja asiakkaan välisiä sopimus- tai korvausasioita. Sopimusriidoissa apua antaa kuluttajaneuvonta, ja asian voi viedä kuluttajariitalautakuntaan. Operaattorille tehdyt reklamaatiot ja omat mittaustulokset kannattaa tallentaa, koska niistä on apua, jos asia etenee.

Lähteet

• Finlex: Laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), ajantasainen säädös
• Finlex: Kuluttajansuojalaki (38/1978), ajantasainen säädös
• Finlex: Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009), ajantasainen säädös
• Finlex: Valtioneuvoston asetus tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta yleispalvelussa ja erityisryhmille tarjottavien palveluiden vähimmäisvaatimuksista (888/2021)
• Euroopan unionin virallinen lehti: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus avointa internetyhteyttä koskevista toimenpiteistä ((EU) 2015/2120)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Valokuitutilaukset (kuluttajasivu)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Liittymäsopimuksen kesto ja irtisanominen (kuluttajasivu)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Liittymien markkinointi ja sopimuksen tekeminen (kuluttajasivu)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Liittymäsopimuksen ehtojen muuttaminen (kuluttajasivu)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Liittymän virhe (kuluttajasivu)
• Traficom: Oikeutesi viestinnän peruspalveluihin, päivitetty 8.7.2025
• Traficom: Liittymäsopimus (kuluttajasivu), päivitetty 12.10.2021
• Traficom: Valokuituyhteys saatavilla jo lähes 2 miljoonaan kotitalouteen (uutinen 4.2.2025)
• Traficom: Suomen mobiiliyhteyksien kehitys painottuu kaupunkialueille (uutinen 23.3.2026)
• Traficom, Bittimittari.fi: Yleistä nettiyhteyksistä, päivitetty 12.6.2026
• Traficom, Bittimittari.fi: Mikä on Bittimittari.fi? (raja-arvot), päivitetty 23.6.2026
• Traficom, Bittimittari.fi: Laatututkimus, päivitetty 19.10.2026
• Traficom, Bittimittari.fi: Usein kysyttyä, päivitetty 6.5.2025
• Traficom: Kiinteiden viestintäverkkojen kehitys Suomessa (tilasto), päivitetty 9.10.2026
• Traficom: Kiinteän verkon laajakaistaliittymät (tilasto), päivitetty 27.5.2026
• Traficom: Suomen mobiiliverkkojen kehitys (tilasto), päivitetty 9.10.2026
• Traficom: Matkaviestinverkon laajakaistapalvelujen kattavuus (tilasto), päivitetty 21.9.2026
• Traficom: Viestintäpalveluiden tilastokoonti (taulukko, jakso 2H/2025)
• Kiinteistöliitto: Taloyhtiölaajakaista (Lakipähkinä-blogi 31.7.2020)