Miten tunnistan riskirakenteet?

Riskirakenteet ovat rakennusratkaisuja, jotka ovat osoittautuneet alttiiksi kosteus- ja homevaurioille. Riskirakenne ei välttämättä tarkoita, että rakenteessa olisi vaurio, mutta se lisää vaurion todennäköisyyttä. Riskirakenteiden tunnistaminen on tärkeää erityisesti asuntokaupan yhteydessä ja rakennuksen kunnossapidossa.

---

Mitä riskirakenteet ovat?

Riskirakennteen määritelmä

Riskirakenteella tarkoitetaan rakennusratkaisua, joka:

• On altis kosteusvaurioille rakenteellisten ominaisuuksiensa vuoksi
• Ei täytä nykyisiä rakentamismääräyksiä kosteusteknisesti
• On aiheuttanut ongelmia vastaavissa rakenteissa yleisesti
• Vaatii erityistä seurantaa ja huoltoa

Huomioitavaa: Riskirakenne ei tarkoita automaattisesti vaurioitunutta rakennetta. Monet riskirakenteet ovat toimineet moitteettomasti vuosikymmeniä, jos ne on toteutettu huolellisesti ja niitä on huollettu asianmukaisesti.

Miksi riskirakenteita syntyy?

Riskirakenteet ovat syntyneet eri syistä:

Aikakauden rakentamistapa:

• Kulloinkin voimassa olleet rakentamismääräykset
• Senhetkinen rakennusfysikaalinen tietämys
• Käytettävissä olleet materiaalit ja tekniikat

Muuttuneet olosuhteet:

• Lämmitystapojen muutokset
• Ilmanvaihdon muutokset
• Ilmastolliset muutokset

Rakennusvirheet:

• Suunnitteluvirheet
• Toteutusvirheet
• Huoltopuutteet

---

Tyypillisimmät riskirakenteet

Valesokkelirakenne

Valesokkelirakenne on yksi tunnetuimmista riskirakenteista:

Rakenne:

• Ulkoseinän puurunko jatkuu lattiapinnan alapuolelle
• Puuosat ovat kosketuksissa maanvastaisen betonin kanssa
• Tyypillinen 1960–1980-lukujen rakennuksissa

Riskit:

• Kapillaarinen kosteuden nousu betonista puurakenteisiin
• Puurakenteiden lahoaminen
• Homevauriot seinän alaosassa

Tunnistaminen:

• Sokkelin korkeus ulkopuolelta alle 300 mm
• Lattian pinta lähellä maanpinnan tasoa tai sen alapuolella
• Rakennepiirustusten tarkastelu

Maanvastainen seinärakenne

Maanvaraisia seinärakenteita löytyy erityisesti kellaritiloista:

Tyypilliset ratkaisut:

• Betoni- tai tiiliseinä suoraan maaperää vasten
• Sisäpuolinen lämmöneristys (ongelmallinen)
• Puutteellinen ulkopuolinen vedeneristys

Riskit:

• Maasta siirtyvä kosteus seinärakenteeseen
• Kosteuden tiivistyminen eristeen kylmälle puolelle
• Home-eristeissä ja seinän sisäpinnassa

Tunnistaminen:

• Kellarikerroksen sisäpintojen tarkastelu
• Kosteusläikkien tai kalkkihärmän etsiminen
• Maanpinnan korkeuden tarkastelu ulkopuolella

Puukoolaus betonilaatan päällä

Vanha lattiarakenne, jossa puukoolaus on suoraan betonin päällä:

Rakenne:

• Maanvarainen betonilaatta
• Puiset lattiakoolaukset suoraan betonin päällä
• Lattiamateriaali koolauksien päällä

Riskit:

• Kosteuden siirtyminen betonista puuhun
• Puukoolauksien lahoaminen
• Mikrobivauriot lattiarakenteessa

Tunnistaminen:

• Rakennepiirustusten tarkastelu
• Lattiarakenteen tutkiminen (tarvittaessa avaamalla)
• Rakennusvuosi ja tyypillinen rakentamistapa

Tasakatto ilman tuuletusta

Tyypillinen 1960–1980-lukujen rakenne:

Rakenne:

• Loiva katto ilman kylmää ullakkotilaa
• Lämmöneristys suoraan vesikaton alla
• Puutteellinen tai olematon tuuletus

Riskit:

• Kosteuden tiivistyminen yläpohjarakenteisiin
• Vesikatteen sisäpuolinen kondenssivesi
• Home yläpohjan eristeissä ja rakenteissa

Tunnistaminen:

• Katon muoto ja rakennusvuosi
• Tuuletusaukkojen puuttuminen räystäiltä
• Sisäkaton kosteusjäljet

Sisäpuolelta lisäeristetty ulkoseinä

Jälkikäteen tehdyt lisäeristykset voivat aiheuttaa ongelmia:

Ongelmallinen rakenne:

• Vanha ulkoseinä lisäeristetty sisäpuolelta
• Höyrynsulku joko puuttuu tai on väärässä kohdassa
• Alkuperäinen seinä jää kylmemmäksi

Riskit:

• Kosteuden tiivistyminen vanhan seinän sisäpintaan
• Home lisäeristyksen ja vanhan seinän välissä
• Seinärakenteen kylmäsillat

Tunnistaminen:

• Seinän epätavallinen paksuus
• Remontti- ja korjaushistorian selvittäminen
• Rakenteiden tutkiminen

Märkätilan puutteellinen vedeneristys

Ennen 1990-lukua rakennetut märkätilat:

Tyypilliset puutteet:

• Vedeneristys puuttuu kokonaan
• Vedeneristys on riittämätön tai vaurioitunut
• Läpiviennit eivät ole vedenpitäviä

Riskit:

• Veden pääsy rakenteisiin suihkussa ja saunassa
• Kosteusvauriot seinä- ja lattiarakenteissa
• Vaurioiden leviäminen viereisiin tiloihin

Tunnistaminen:

• Rakennusvuosi (ennen 1998)
• Märkätilaremonttien puuttuminen
• Saumojen ja liittymien kunto

Tuulettumaton ryömintätila (rossipohja)

Alapohjarakenne, jossa on tuulettamaton ryömintätila:

Rakenne:

• Maanvarainen ryömintätila lattian alla
• Puutteellinen tuuletus
• Mahdollisesti kostea maanpinta

Riskit:

• Korkea kosteus ryömintätilassa
• Alapohjan puurakenteiden kosteusvauriot
• Mikrobien kasvu ja hajuhaitat

Tunnistaminen:

• Rakennustyypin tarkastelu
• Tuuletusaukkojen tarkastelu
• Ryömintätilaan pääsy ja tarkastus

---

Riskirakenteiden tunnistaminen käytännössä

Rakennusvuoden merkitys

Rakennusvuosi antaa viitteitä mahdollisista riskirakenteista:

Dokumenttien tarkastelu

Riskirakenteiden tunnistamisessa hyödyllisiä dokumentteja:

Rakennepiirustukset:

• Leikkauspiirustuksista näkee rakenteiden kerrokset
• Sokkelin ja alapohjan liittymät
• Yläpohjan rakenne

Rakennuslupa-asiakirjat:

• Saatavilla kunnan rakennusvalvonnasta
• Muutosluvat ja korjausluvat
• Käyttötarkoituksen muutokset

Korjaushistoria:

• Tehdyt remontit ja korjaukset
• Kuntotarkastusraportit
• Huoltokirja (jos on)

Silmämääräinen tarkastelu

Riskirakenteita voi tunnistaa myös silmämääräisesti:

Ulkopuoli:

• Sokkelin korkeus ja materiaali
• Maanpinnan kallistukset
• Sadevesien ohjaus
• Räystäiden ja syöksytorvien kunto

Sisäpuoli:

• Pintamateriaalien kunto riskialueilla
• Hajuhaitat erityisesti kellari- ja aputiloissa
• Ikkunoiden kosteuskertymät
• Nurkkien ja liittymien tarkastelu

---

Riskirakenteiden tutkiminen

Milloin tarvitaan tarkempia tutkimuksia?

Tarkemmat tutkimukset ovat perusteltuja seuraavissa tilanteissa:

Asuntokaupan yhteydessä:

• Vanhemman rakennuksen ostoa harkittaessa
• Kuntotarkastuksessa havaittujen riskien selvittämiseen
• Hintaneuvottelujen pohjaksi

Oireita ilmetessä:

• Asukkaiden terveysoireet
• Hajuhaitat
• Näkyvät kosteusjäljet

Remonttia suunniteltaessa:

• Ennen märkätilaremonttia
• Julkisivuremontin yhteydessä
• Lämmöneristyksen parantamista suunnitellessa

Tutkimusmenetelmät

Kosteusmittaukset:

• Pintakosteusmittaus alkukartoituksena
• Porareikämittaus tarkempaan selvitykseen
• Puun kosteuden mittaus puurakenteilta

Rakenteen avaaminen:

• Tarkastusluukut ja -aukot
• Materiaalinäytteiden otto
• Visuaalinen tarkastus rakenteen sisälle

Mikrobitutkimukset:

• Materiaalinäytteet laboratorioon
• Ilmanäytteet tarvittaessa
• Pintanäytteet

Asiantuntijoiden roolit

Kuntotarkastaja (AKK/FISE):

• Tekee yleisen kuntoarvion
• Tunnistaa riskirakenteet
• Suosittelee lisätutkimuksia

Rakennusterveysasiantuntija (RTA):

• Tekee syventäviä tutkimuksia
• Arvioi terveysriskejä
• Laatii korjaussuosituksia

Rakennesuunnittelija:

• Suunnittelee korjausratkaisut
• Huomioi rakennusfysiikan
• Laatii korjaussuunnitelmat

---

Toimenpiteet riskirakenteiden kanssa

Seuranta ja huolto

Jos riskirakenteessa ei ole vauriota:

Säännöllinen tarkastus:

• Silmämääräinen tarkastus vuosittain
• Kosteusmittaukset tarpeen mukaan
• Huoltokirjan ylläpito

Ennakoivat toimenpiteet:

• Kosteusrasituksen vähentäminen
• Tuuletuksen parantaminen
• Sadevesien ohjaus pois rakennuksesta

Korjaustarpeen arviointi

Korjausta harkittaessa selvitettävä:

Vaurion laajuus:

• Kuinka laajalle vaurio on levinnyt
• Mitä rakenteita on vaurioitunut
• Terveysriskin arviointi

Korjausvaihtoehdot:

• Riskirakenteiden poistaminen
• Rakenteen parantaminen riskiä vähentäväksi
• Olosuhteiden muuttaminen

Kustannusten arviointi:

• Eri korjausvaihtoehtojen kustannukset
• Korjaamatta jättämisen riskit
• Takaisinmaksuaika

Asuntokauppa ja riskirakenteet

Riskirakenteet asuntokaupassa:

Myyjän velvollisuudet:

• Tiedossa olevat riskirakenteet on kerrottava
• Tehdyt tutkimukset ja korjaukset dokumentoitava
• Mahdollisista ongelmista tiedotettava

Ostajan tutkimisvelvollisuus:

• Kuntotarkastuksen teettäminen suositeltavaa
• Riskirakenteet on syytä ottaa huomioon hinnassa
• Lisätutkimukset epäilyksen herätessä

---

Usein kysytyt kysymykset

Onko kaikissa vanhoissa taloissa riskirakenteita? Useimmissa ennen 1990-lukua rakennetuissa taloissa on joitakin riskirakenteita. Se ei kuitenkaan tarkoita, että rakenteissa olisi vaurioita. Riskirakenne on vain todennäköisyyttä lisäävä tekijä.

Pitääkö riskirakenteet aina korjata? Ei välttämättä. Jos riskirakenne toimii moitteettomasti eikä siinä ole vaurioita, voi riittää seuranta ja asianmukainen huolto. Korjaus kannattaa tehdä, jos havaitaan vaurioita tai muita ongelmia.

Voiko talon ostaa, vaikka siinä on riskirakenteita? Kyllä. Riskirakenteet tulisi kuitenkin ottaa huomioon hinnassa ja kauppaneuvotteluissa. Tärkeää on tietää riskirakenteiden kunto ja mahdolliset korjaustarpeet.

Kuka vastaa riskirakenteiden tutkimuskustannuksista asuntokaupassa? Tyypillisesti ostaja maksaa haluamansa lisätutkimukset. Kustannusten jakamisesta voidaan kuitenkin neuvotella osana kauppaneuvotteluja.

Miten riskirakenteet vaikuttavat asunnon arvoon? Riskirakenteet voivat alentaa asunnon arvoa, jos ne ovat korjaamattomia tai vaurioituneita. Hyväkuntoiset ja tutkitut riskirakenteet eivät välttämättä vaikuta arvoon merkittävästi, jos tiedot ovat avoimesti saatavilla.

---

Lähteet

• Ympäristöministeriö: Kosteus- ja hometalkoot
• RT 80-10712 Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot
• Hengitysliitto: Terveellinen asuminen
• Rakennustietosäätiö: Riskirakenteiden tunnistaminen
• Suomen Kuntotarkastajat ry: Kuntotarkastusohje

---