Miten tunnistan riskirakenteet?
Opi tunnistamaan tyypilliset riskirakenteet asunnossa ja rakennuksessa. Kattava opas eri aikakausien rakenneratkaisuista ja niiden ongelmista.
Riskirakenteet ovat rakennusratkaisuja, jotka ovat osoittautuneet alttiiksi kosteus- ja homevaurioille. Riskirakenne ei välttämättä tarkoita, että rakenteessa olisi vaurio, mutta se lisää vaurion todennäköisyyttä. Riskirakenteiden tunnistaminen on tärkeää erityisesti asuntokaupan yhteydessä ja rakennuksen kunnossapidossa.
Mitä riskirakenteet ovat?
Riskirakennteen määritelmä
Riskirakenteella tarkoitetaan rakennusratkaisua, joka:
- On altis kosteusvaurioille rakenteellisten ominaisuuksiensa vuoksi
- Ei täytä nykyisiä rakentamismääräyksiä kosteusteknisesti
- On aiheuttanut ongelmia vastaavissa rakenteissa yleisesti
- Vaatii erityistä seurantaa ja huoltoa
Huomioitavaa: Riskirakenne ei tarkoita automaattisesti vaurioitunutta rakennetta. Monet riskirakenteet ovat toimineet moitteettomasti vuosikymmeniä, jos ne on toteutettu huolellisesti ja niitä on huollettu asianmukaisesti.
Miksi riskirakenteita syntyy?
Riskirakenteet ovat syntyneet eri syistä:
Aikakauden rakentamistapa:
- Kulloinkin voimassa olleet rakentamismääräykset
- Senhetkinen rakennusfysikaalinen tietämys
- Käytettävissä olleet materiaalit ja tekniikat
Muuttuneet olosuhteet:
- Lämmitystapojen muutokset
- Ilmanvaihdon muutokset
- Ilmastolliset muutokset
Rakennusvirheet:
- Suunnitteluvirheet
- Toteutusvirheet
- Huoltopuutteet
Tyypillisimmät riskirakenteet
Valesokkelirakenne
Valesokkelirakenne on yksi tunnetuimmista riskirakenteista:
Rakenne:
- Ulkoseinän puurunko jatkuu lattiapinnan alapuolelle
- Puuosat ovat kosketuksissa maanvastaisen betonin kanssa
- Tyypillinen 1960–1980-lukujen rakennuksissa
Riskit:
- Kapillaarinen kosteuden nousu betonista puurakenteisiin
- Puurakenteiden lahoaminen
- Homevauriot seinän alaosassa
Tunnistaminen:
- Sokkelin korkeus ulkopuolelta alle 300 mm
- Lattian pinta lähellä maanpinnan tasoa tai sen alapuolella
- Rakennepiirustusten tarkastelu
Maanvastainen seinärakenne
Maanvaraisia seinärakenteita löytyy erityisesti kellaritiloista:
Tyypilliset ratkaisut:
- Betoni- tai tiiliseinä suoraan maaperää vasten
- Sisäpuolinen lämmöneristys (ongelmallinen)
- Puutteellinen ulkopuolinen vedeneristys
Riskit:
- Maasta siirtyvä kosteus seinärakenteeseen
- Kosteuden tiivistyminen eristeen kylmälle puolelle
- Home-eristeissä ja seinän sisäpinnassa
Tunnistaminen:
- Kellarikerroksen sisäpintojen tarkastelu
- Kosteusläikkien tai kalkkihärmän etsiminen
- Maanpinnan korkeuden tarkastelu ulkopuolella
Puukoolaus betonilaatan päällä
Vanha lattiarakenne, jossa puukoolaus on suoraan betonin päällä:
Rakenne:
- Maanvarainen betonilaatta
- Puiset lattiakoolaukset suoraan betonin päällä
- Lattiamateriaali koolauksien päällä
Riskit:
- Kosteuden siirtyminen betonista puuhun
- Puukoolauksien lahoaminen
- Mikrobivauriot lattiarakenteessa
Tunnistaminen:
- Rakennepiirustusten tarkastelu
- Lattiarakenteen tutkiminen (tarvittaessa avaamalla)
- Rakennusvuosi ja tyypillinen rakentamistapa
Tasakatto ilman tuuletusta
Tyypillinen 1960–1980-lukujen rakenne:
Rakenne:
- Loiva katto ilman kylmää ullakkotilaa
- Lämmöneristys suoraan vesikaton alla
- Puutteellinen tai olematon tuuletus
Riskit:
- Kosteuden tiivistyminen yläpohjarakenteisiin
- Vesikatteen sisäpuolinen kondenssivesi
- Home yläpohjan eristeissä ja rakenteissa
Tunnistaminen:
- Katon muoto ja rakennusvuosi
- Tuuletusaukkojen puuttuminen räystäiltä
- Sisäkaton kosteusjäljet
Sisäpuolelta lisäeristetty ulkoseinä
Jälkikäteen tehdyt lisäeristykset voivat aiheuttaa ongelmia:
Ongelmallinen rakenne:
- Vanha ulkoseinä lisäeristetty sisäpuolelta
- Höyrynsulku joko puuttuu tai on väärässä kohdassa
- Alkuperäinen seinä jää kylmemmäksi
Riskit:
- Kosteuden tiivistyminen vanhan seinän sisäpintaan
- Home lisäeristyksen ja vanhan seinän välissä
- Seinärakenteen kylmäsillat
Tunnistaminen:
- Seinän epätavallinen paksuus
- Remontti- ja korjaushistorian selvittäminen
- Rakenteiden tutkiminen
Märkätilan puutteellinen vedeneristys
Ennen 1990-lukua rakennetut märkätilat:
Tyypilliset puutteet:
- Vedeneristys puuttuu kokonaan
- Vedeneristys on riittämätön tai vaurioitunut
- Läpiviennit eivät ole vedenpitäviä
Riskit:
- Veden pääsy rakenteisiin suihkussa ja saunassa
- Kosteusvauriot seinä- ja lattiarakenteissa
- Vaurioiden leviäminen viereisiin tiloihin
Tunnistaminen:
- Rakennusvuosi (ennen 1998)
- Märkätilaremonttien puuttuminen
- Saumojen ja liittymien kunto
Tuulettumaton ryömintätila (rossipohja)
Alapohjarakenne, jossa on tuulettamaton ryömintätila:
Rakenne:
- Maanvarainen ryömintätila lattian alla
- Puutteellinen tuuletus
- Mahdollisesti kostea maanpinta
Riskit:
- Korkea kosteus ryömintätilassa
- Alapohjan puurakenteiden kosteusvauriot
- Mikrobien kasvu ja hajuhaitat
Tunnistaminen:
- Rakennustyypin tarkastelu
- Tuuletusaukkojen tarkastelu
- Ryömintätilaan pääsy ja tarkastus
Riskirakenteiden tunnistaminen käytännössä
Rakennusvuoden merkitys
Rakennusvuosi antaa viitteitä mahdollisista riskirakenteista:
| Aikakausi | Tyypillisiä riskirakenteita |
|---|---|
| 1950-luku | Rossipohja, puutteellinen kapillaarikatkos |
| 1960-luku | Valesokkeli, tasakatto, maanvastaiset seinät |
| 1970-luku | Tasakatto, valesokkeli, puukoolaus betonilaatalla |
| 1980-luku | Tasakatto, puutteellinen märkätilavedeneristys |
| 1990-luku | Siirtymävaihe, vaihteleva laatu |
Dokumenttien tarkastelu
Riskirakenteiden tunnistamisessa hyödyllisiä dokumentteja:
Rakennepiirustukset:
- Leikkauspiirustuksista näkee rakenteiden kerrokset
- Sokkelin ja alapohjan liittymät
- Yläpohjan rakenne
Rakennuslupa-asiakirjat:
- Saatavilla kunnan rakennusvalvonnasta
- Muutosluvat ja korjausluvat
- Käyttötarkoituksen muutokset
Korjaushistoria:
- Tehdyt remontit ja korjaukset
- Kuntotarkastusraportit
- Huoltokirja (jos on)
Silmämääräinen tarkastelu
Riskirakenteita voi tunnistaa myös silmämääräisesti:
Ulkopuoli:
- Sokkelin korkeus ja materiaali
- Maanpinnan kallistukset
- Sadevesien ohjaus
- Räystäiden ja syöksytorvien kunto
Sisäpuoli:
- Pintamateriaalien kunto riskialueilla
- Hajuhaitat erityisesti kellari- ja aputiloissa
- Ikkunoiden kosteuskertymät
- Nurkkien ja liittymien tarkastelu
Riskirakenteiden tutkiminen
Milloin tarvitaan tarkempia tutkimuksia?
Tarkemmat tutkimukset ovat perusteltuja seuraavissa tilanteissa:
Asuntokaupan yhteydessä:
- Vanhemman rakennuksen ostoa harkittaessa
- Kuntotarkastuksessa havaittujen riskien selvittämiseen
- Hintaneuvottelujen pohjaksi
Oireita ilmetessä:
- Asukkaiden terveysoireet
- Hajuhaitat
- Näkyvät kosteusjäljet
Remonttia suunniteltaessa:
- Ennen märkätilaremonttia
- Julkisivuremontin yhteydessä
- Lämmöneristyksen parantamista suunnitellessa
Tutkimusmenetelmät
Kosteusmittaukset:
- Pintakosteusmittaus alkukartoituksena
- Porareikämittaus tarkempaan selvitykseen
- Puun kosteuden mittaus puurakenteilta
Rakenteen avaaminen:
- Tarkastusluukut ja -aukot
- Materiaalinäytteiden otto
- Visuaalinen tarkastus rakenteen sisälle
Mikrobitutkimukset:
- Materiaalinäytteet laboratorioon
- Ilmanäytteet tarvittaessa
- Pintanäytteet
Asiantuntijoiden roolit
Kuntotarkastaja (AKK/FISE):
- Tekee yleisen kuntoarvion
- Tunnistaa riskirakenteet
- Suosittelee lisätutkimuksia
Rakennusterveysasiantuntija (RTA):
- Tekee syventäviä tutkimuksia
- Arvioi terveysriskejä
- Laatii korjaussuosituksia
Rakennesuunnittelija:
- Suunnittelee korjausratkaisut
- Huomioi rakennusfysiikan
- Laatii korjaussuunnitelmat
Toimenpiteet riskirakenteiden kanssa
Seuranta ja huolto
Jos riskirakenteessa ei ole vauriota:
Säännöllinen tarkastus:
- Silmämääräinen tarkastus vuosittain
- Kosteusmittaukset tarpeen mukaan
- Huoltokirjan ylläpito
Ennakoivat toimenpiteet:
- Kosteusrasituksen vähentäminen
- Tuuletuksen parantaminen
- Sadevesien ohjaus pois rakennuksesta
Korjaustarpeen arviointi
Korjausta harkittaessa selvitettävä:
Vaurion laajuus:
- Kuinka laajalle vaurio on levinnyt
- Mitä rakenteita on vaurioitunut
- Terveysriskin arviointi
Korjausvaihtoehdot:
- Riskirakenteiden poistaminen
- Rakenteen parantaminen riskiä vähentäväksi
- Olosuhteiden muuttaminen
Kustannusten arviointi:
- Eri korjausvaihtoehtojen kustannukset
- Korjaamatta jättämisen riskit
- Takaisinmaksuaika
Asuntokauppa ja riskirakenteet
Riskirakenteet asuntokaupassa:
Myyjän velvollisuudet:
- Tiedossa olevat riskirakenteet on kerrottava
- Tehdyt tutkimukset ja korjaukset dokumentoitava
- Mahdollisista ongelmista tiedotettava
Ostajan tutkimisvelvollisuus:
- Kuntotarkastuksen teettäminen suositeltavaa
- Riskirakenteet on syytä ottaa huomioon hinnassa
- Lisätutkimukset epäilyksen herätessä
Usein kysytyt kysymykset
Onko kaikissa vanhoissa taloissa riskirakenteita? Useimmissa ennen 1990-lukua rakennetuissa taloissa on joitakin riskirakenteita. Se ei kuitenkaan tarkoita, että rakenteissa olisi vaurioita. Riskirakenne on vain todennäköisyyttä lisäävä tekijä.
Pitääkö riskirakenteet aina korjata? Ei välttämättä. Jos riskirakenne toimii moitteettomasti eikä siinä ole vaurioita, voi riittää seuranta ja asianmukainen huolto. Korjaus kannattaa tehdä, jos havaitaan vaurioita tai muita ongelmia.
Voiko talon ostaa, vaikka siinä on riskirakenteita? Kyllä. Riskirakenteet tulisi kuitenkin ottaa huomioon hinnassa ja kauppaneuvotteluissa. Tärkeää on tietää riskirakenteiden kunto ja mahdolliset korjaustarpeet.
Kuka vastaa riskirakenteiden tutkimuskustannuksista asuntokaupassa? Tyypillisesti ostaja maksaa haluamansa lisätutkimukset. Kustannusten jakamisesta voidaan kuitenkin neuvotella osana kauppaneuvotteluja.
Miten riskirakenteet vaikuttavat asunnon arvoon? Riskirakenteet voivat alentaa asunnon arvoa, jos ne ovat korjaamattomia tai vaurioituneita. Hyväkuntoiset ja tutkitut riskirakenteet eivät välttämättä vaikuta arvoon merkittävästi, jos tiedot ovat avoimesti saatavilla.
Lähteet
- Ympäristöministeriö: Kosteus- ja hometalkoot
- RT 80-10712 Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot
- Hengitysliitto: Terveellinen asuminen
- Rakennustietosäätiö: Riskirakenteiden tunnistaminen
- Suomen Kuntotarkastajat ry: Kuntotarkastusohje
Asumisen, asuntokaupan ja remonttien työkalut samassa paikassa
Luo maksuton tili ja pääset hyödyntämään työkaluja ja kilpailutuksia, jotka auttavat tekemään parempia päätöksiä ja säästämään rahaa.
