Miten homevaurion laajuus selvitetään?

Homevaurion laajuuden selvittäminen on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää ammattitaitoista tutkimusta. Pelkkä silmämääräinen tarkastelu harvoin riittää, sillä homevaurio voi ulottua syvälle rakenteisiin ja piiloutua näkymättömiin. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten homevaurion todellinen laajuus selvitetään luotettavasti.

---

Miksi laajuuden selvittäminen on tärkeää?

Homevaurion laajuuden tarkka selvittäminen on välttämätöntä useista syistä:

Korjaussuunnittelun pohja: Korjausten onnistuminen edellyttää, että kaikki vaurioituneet materiaalit tunnistetaan ja poistetaan. Jos osa vauriosta jää huomaamatta, ongelma uusiutuu korjausten jälkeen.

Kustannusarvion laatiminen: Korjauskustannusten arviointi edellyttää tarkkaa tietoa vaurion laajuudesta. Alimitoitettu arvio johtaa lisäkustannuksiin projektin aikana.

Terveysriskien arviointi: Vaurion laajuus vaikuttaa suoraan terveysriskien suuruuteen ja siihen, millaisia suojaustoimenpiteitä asumisen aikana tarvitaan.

Vakuutus- ja vastuukysymykset: Korvausten hakeminen ja vastuunjako edellyttävät dokumentoitua tietoa vaurion laajuudesta ja syistä.

---

Tutkimuksen vaiheet

Homevaurion laajuuden selvittäminen etenee tyypillisesti seuraavien vaiheiden kautta:

1. Lähtötietojen kerääminen

Ennen varsinaista tutkimusta kerätään kaikki saatavilla oleva tieto:

Rakennuksen historia:

• Rakennusvuosi ja -tapa
• Aiemmat remontit ja korjaukset
• Tiedossa olevat vesi- ja kosteusvahingot
• Aiemmat tutkimukset ja mittaukset

Käyttäjien havainnot:

• Milloin ongelma havaittiin ensimmäisen kerran
• Millaisia oireita on ilmennyt
• Miten oireet ovat kehittyneet ajan myötä
• Onko hajuja tai näkyviä merkkejä

Asiakirjat:

• Rakennuspiirustukset
• Rakennetyyppitiedot
• Isännöitsijäntodistus ja huoltokirja
• Aikaisemmat tutkimusraportit

2. Aistinvarainen tarkastus

Ammattitaitoinen tutkija aloittaa aistinvaraisella tarkastuksella:

Hajuhavainnot:

• Tunkkainen tai maakellarimainen haju
• Pistävä tai makeahko haju
• Hajun voimakkuuden vaihtelu eri tiloissa

Näkyvät merkit:

• Homeen kasvu pinnoilla
• Värimuutokset ja tummentuneet alueet
• Pinnoitteiden irtoaminen tai kupruilu
• Kosteusläikät ja suolahärme

Rakenteelliset havainnot:

• Materiaalien pehmennyt tai murentunut rakenne
• Halkeamat ja muodonmuutokset
• Tiivisteiden ja liitosten kunto

3. Kosteustekninen tutkimus

Kosteuden selvittäminen on keskeistä, sillä home tarvitsee kosteutta kasvaakseen:

Pintakosteusmittaus:

• Laajojen alueiden kartoitus
• Poikkeavien kohtien paikallistaminen
• Vertailu kuiviin alueisiin

Porareikämittaus:

• Suhteellisen kosteuden mittaus rakenteista
• Eri syvyyksien vertailu
• Kosteusjakauman selvittäminen

Lämpökamerakuvaus:

• Kosteiden alueiden paikallistaminen
• Kylmäsiltojen tunnistaminen
• Dokumentointi

Tarkemmin kosteusmittauksen menetelmistä voit lukea artikkelista Miten kosteusmittaus tehdään?.

4. Rakenteen avaaminen

Usein homevaurion laajuuden selvittäminen edellyttää rakenteiden avaamista:

Miksi avaaminen on tarpeen:

• Pintamateriaalien alla oleva vaurio ei näy ulospäin
• Mittaukset eivät kerro vaurion todellista laajuutta
• Rakennetyypin varmistaminen
• Näytteiden ottaminen vaurioituneesta materiaalista

Avauskohtien valinta:

• Kosteusmittausten perusteella valitut pisteet
• Riskirakenteiksi tunnistetut kohdat
• Alueet, joissa on havaittu poikkeamia
• Edustavat näytteenottopaikat

Avauksen laajuus: Alkuvaiheessa tehdään usein pieniä tutkimusavauksia. Niiden perusteella arvioidaan, tarvitaanko laajempia avauksia vaurion rajaamiseksi.

5. Näytteenotto ja laboratorioanalyysit

Mikrobiologiset näytteet antavat objektiivista tietoa vaurion laajuudesta:

Materiaalinäytteet: Vaurioituneesta materiaalista otetaan näytteitä laboratorioanalyysia varten. Näyte otetaan tyypillisesti:

• Suoraan vaurioituneesta materiaalista
• Vaurioalueen reunasta
• Vertailunäyte vastaavasta terveestä materiaalista

Ilmanäytteet: Sisäilman mikrobipitoisuutta mitataan:

• Keräysaika tyypillisesti 5–15 minuuttia
• Vertailu ulkoilman pitoisuuksiin
• Eri huonetilojen vertailu keskenään

Pintanäytteet: Pinnoilta voidaan ottaa näytteitä:

• Teippinäyte silmämääräisesti epäilyttävästä kohdasta
• Pumpattava pintanäyte laajemmalta alueelta

Pölynäytteet: Laskeutuneesta pölystä voidaan analysoida:

• Mikrobien esiintyminen
• Mikrobisuvusto ja -lajisto
• Toksiinien ja muiden yhdisteiden pitoisuudet

---

Laboratorioanalyysit

Mikrobiologiset analyysit

Viljelymenetelmä:

• Näyte viljellään kasvualustalla
• Kasvavat pesäkkeet lasketaan ja tunnistetaan
• Tulokset ilmoitetaan pesäkkeinä muodostavina yksikköinä (pmy/g tai pmy/m³)
• Valmistumisaika tyypillisesti 1–2 viikkoa

Suoramikroskopia:

• Näytettä tarkastellaan suoraan mikroskoopilla
• Nopeampi kuin viljely
• Tunnistetaan sekä elävät että kuolleet itiöt
• Soveltuu erityisesti materiaalinäytteisiin

Qpcr-menetelmä:

• DNA-pohjainen analyysi
• Tunnistetaan mikrobien geneettinen materiaali
• Nopea ja herkkä menetelmä
• Soveltuu erityisesti rakennusten sisäilmaongelmien selvittämiseen

Tulosten tulkinta

Laboratoriotulosten tulkinta edellyttää asiantuntemusta. Tyypillisesti huomioidaan:

Mikrobien määrä:

• Vertailu viitearvoihin
• Vertailu vertailunäytteisiin
• Eri näytepisteiden vertailu

Mikrobisuvusto:

• Kosteusvaurioille tyypilliset lajit
• Toksiineja tuottavat lajit
• Lajiston monipuolisuus

Kokonaiskuva: Yksittäinen laboratoriotulos ei yleensä riitä johtopäätöksiin. Arvio tehdään kaikkien havaintojen, mittausten ja analyysien perusteella.

---

Tutkimusraportti

Homevaurion laajuustutkimuksesta laaditaan kirjallinen raportti, joka sisältää:

Kohteen ja tutkimuksen kuvaus

• Rakennuksen perustiedot
• Tutkimuksen tilanne ja syy
• Tutkimusmenetelmät ja laajuus
• Tutkimuksen tekijä ja päivämäärä

Havainnot ja mittaustulokset

• Aistinvaraiset havainnot
• Kosteusmittausten tulokset
• Rakenneavauksien havainnot
• Valokuvadokumentointi

Laboratoriotulokset

• Näytteiden ottopaikat ja -ajat
• Analyysitulokset
• Tulosten tulkinta

Johtopäätökset

• Vaurion laajuus ja sijainti
• Arvio vaurion syystä
• Terveysriski-arvio
• Suositukset jatkotoimenpiteistä

Liitteet

• Pohjakuvat havaintomerkinnöin
• Valokuvat
• Laboratoriotodistukset
• Mittauspöytäkirjat

---

Kuka tekee tutkimuksen?

Homevaurion laajuustutkimuksen tekijäksi kannattaa valita pätevä asiantuntija:

Rakennusterveysasiantuntija (RTA)

• Laaja koulutus rakennusten terveyshaittojen selvittämiseen
• Pätevyys vaatii sekä koulutusta että työkokemusta
• Voi toimia tutkimuksen vastuuhenkilönä

FISE-pätevöitynyt kuntotutkija

• Rakennusten kuntotutkimusten asiantuntija
• Kosteus- ja homevaurioiden erikoisosaaminen
• Pätevyydet myöntää FISE Oy

Työterveyslaitos

• Tarjoaa rakennusten sisäilmaselvityksiä
• Erityisesti työpaikkojen ja julkisten rakennusten tutkimukset
• Puolueeton asiantuntijataho

Mitä asiantuntijalta kannattaa kysyä

• Millainen koulutus ja kokemus hänellä on
• Onko hänellä voimassa olevat pätevyydet
• Millaisia tutkimusmenetelmiä hän käyttää
• Millainen raportti tutkimuksesta laaditaan
• Onko hänellä vastuuvakuutus

---

Tutkimuksen kustannukset

Homevaurion laajuustutkimuksen kustannukset riippuvat tutkimuksen laajuudesta:

Kuka maksaa tutkimuksen?

Omakotitalossa: Kiinteistön omistaja vastaa tutkimuskustannuksista.

Taloyhtiössä:

• Yhteisiin rakenteisiin kohdistuvat tutkimukset tyypillisesti taloyhtiön vastuulla
• Huoneiston sisäpintoihin kohdistuvat tutkimukset voivat olla osakkaan vastuulla
• Vastuunjako riippuu yhtiöjärjestyksestä ja vaurion syystä

Asuntokaupassa:

• Tyypillisesti tutkimuksen tilaaja maksaa
• Kustannusten jakamisesta voidaan neuvotella
• Virhetilanteessa kulut voivat siirtyä vastuussa olevalle osapuolelle

---

Toimenpiteet tutkimuksen jälkeen

Jos vaurio on laaja

Kun homevaurio todetaan laajaksi, seuraavat toimenpiteet ovat tyypillisesti tarpeen:

Välittömät toimenpiteet:

• Altistumisen vähentäminen (tuuletus, tilapäiset suojaukset)
• Vaurioituneen tilan käytön rajoittaminen tarvittaessa
• Ilmoitus taloyhtiölle tai vakuutusyhtiölle

Korjaussuunnittelu:

• Korjaussuunnitelman laatiminen tutkimusraportin perusteella
• Urakoitsijan valinta
• Aikataulun ja kustannusarvion laatiminen

Korjauksen toteutus:

• Vaurioituneiden materiaalien poisto
• Rakenteiden kuivatus
• Uudelleenrakentaminen
• Korjausten laadunvarmistus

Jos vaurio on paikallinen

Paikallinen vaurio voi olla korjattavissa kevyemmillä toimenpiteillä:

• Vaurioituneen alueen rajaus
• Paikallinen materiaalien vaihto
• Kosteuden lähteen poistaminen
• Seurantamittaukset

Jos vauriota ei todeta

Tutkimuksessa ei aina löydy mikrobivauriota. Tällöin oireiden syytä tulee etsiä muualta:

• Ilmanvaihdon ongelmat
• Kemialliset emissiot materiaaleista
• Pöly ja hiukkaset
• Muut sisäilmaongelmat

---

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka kauan homevaurion laajuustutkimus kestää? Tutkimuksen kenttätyö kestää tyypillisesti 1–3 päivää kohteen koosta riippuen. Laboratorioanalyysien tulokset saadaan 1–2 viikon kuluessa. Kokonaisuudessaan tutkimus raportteineen valmistuu tyypillisesti 2–4 viikossa.

Voiko homevaurion laajuuden selvittää ilman rakenteen avaamista? Monissa tapauksissa rakenteen avaaminen on välttämätöntä todellisen laajuuden selvittämiseksi. Pintamittaukset ja -tarkastukset antavat vain suuntaa-antavaa tietoa.

Miten varmistan, että tutkija on pätevä? Tarkista tutkijan pätevyydet (esim. RTA, FISE). Pyydä referenssejä aiemmista vastaavista tutkimuksista. Varmista, että tutkijalla on vastuuvakuutus.

Pitääkö tutkimuksen aikana muuttaa pois asunnosta? Tutkimus itsessään ei yleensä edellytä asunnosta poistumista. Jos tutkimuksessa todetaan vakava mikrobivaurio, poismuuttoa voidaan suositella terveysriskin vuoksi.

Voinko teettää tutkimuksen ilman taloyhtiön lupaa? Omaan huoneistoon kohdistuvan tutkimuksen voi tyypillisesti teettää ilman erillistä lupaa. Jos tutkimus edellyttää rakenteiden avaamista tai kohdistuu yhteisiin rakenteisiin, tarvitaan taloyhtiön suostumus.

---

Lähteet

• Sosiaali- ja terveysministeriö: Asumisterveysasetus 545/2015
• Ympäristöministeriö: Rakennusten kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (2016)
• Valvira: Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV Mikrobit (2016)
• Työterveyslaitos: Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen

---