Energiaremontti taloyhtiössä
Mitä energiaremontti tarkoittaa taloyhtiössä? Opas energiatehokkuuden parantamiseen, kustannuksiin ja vaikutuksiin asukkaan näkökulmasta.
Energiaremontti on kokonaisuus, jossa taloyhtiön energiatehokkuutta parannetaan järjestelmällisesti. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta ja kustannuksia sekä pienentää hiilijalanjälkeä. Motivan mukaan suomalaisissa asuinrakennuksissa on merkittävä energiansäästöpotentiaali, ja energiaremontit ovat yleistyneet sekä taloudellisista että ympäristösyistä.
Tässä artikkelissa käsittelemme energiaremonttia asukkaan näkökulmasta: mitä se sisältää, miten se vaikuttaa asumiseen ja mitä hyötyjä ja kustannuksia siitä koituu.
Energiaremontin tausta
Miksi energiaremontti tehdään?
Energiaremontin syitä on useita:
Taloudelliset syyt:
- Energian hinta on noussut merkittävästi
- Energiaremontit maksavat itsensä takaisin säästöinä
- Kiinteistön arvo nousee
Ympäristösyyt:
- Rakennusten energiankulutus aiheuttaa merkittävän osan päästöistä
- Ilmastotavoitteet ohjaavat vähentämään energiankulutusta
- Asukkaiden ympäristötietoisuus kasvanut
Asumismukavuus:
- Lämpöviihtyvyys paranee
- Vedontunne vähenee
- Sisäilman laatu paranee
Rakennuksen ylläpito:
- Energiaremontti yhdistyy usein muihin peruskorjauksiin
- Rakennuksen käyttöikä pitenee
Energiatehokkuuden mittarit
Rakennusten energiatehokkuutta mitataan eri mittareilla:
| Mittari | Kuvaus | Tavoite |
|---|---|---|
| E-luku | Kokonaisenergiankulutus | Pienempi parempi |
| Energiatodistusluokka | A–G | A paras, G heikoin |
| Lämmitysenergian kulutus kWh/m² | Lämmitykseen kuluva energia | Pienempi parempi |
| U-arvo | Rakenteen lämmönläpäisykerroin | Pienempi parempi |
Energiaremontin osa-alueet
Lämmitysjärjestelmät
Lämmitysjärjestelmän uusiminen tai tehostaminen on usein merkittävin yksittäinen energiatoimenpide.
Vaihtoehtoja:
| Järjestelmä | Energiansäästöpotentiaali | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Kaukolämpö (tehostus) | 5–15 % | Jo yleinen Suomessa |
| Maalämpö | 30–50 % | Suuri alkuinvestointi |
| Ilma-vesilämpöpumppu | 20–40 % | Sopii moniin kohteisiin |
| Aurinkosähkö/-lämpö | 5–20 % | Täydentävä ratkaisu |
| Lämmöntalteenotto ilmanvaihdosta | 10–30 % | Yhdistyy IV-remonttiin |
Rakenteiden eristys
Rakennuksen vaipan eristävyyden parantaminen vähentää lämpöhäviöitä.
Toimenpiteitä:
Julkisivun lisäeristys:
- Lisätään eristepaksuutta
- Tehdään usein julkisivuremontin yhteydessä
- Säästöpotentiaali 10–30 %
Yläpohjan lisäeristys:
- Kustannustehokas toimenpide
- Tehdään usein kattoremontin yhteydessä
- Säästöpotentiaali 5–15 %
Ikkunoiden vaihto:
- Vanhemmat ikkunat merkittävä lämpöhukka
- Nykyaikaiset ikkunat U-arvo 0,7–1,0
- Säästöpotentiaali 10–20 %
Ovien uusiminen:
- Ulko-ovien ja parvekeovien vaihto
- Parempi tiiveys
Ilmanvaihto
Ilmanvaihdon tehostaminen lämmöntalteenotolla säästää merkittävästi energiaa.
Toimenpiteitä:
- Lämmöntalteenottolaitteen (LTO) asennus
- Ilmanvaihtojärjestelmän modernisointi
- Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon käyttöönotto
Motivan mukaan LTO:lla voidaan ottaa talteen 50–80 % poistoilman lämmöstä.
Valaistus ja sähkölaitteet
Vaikka lämmitys on suurin energiankuluttaja, myös sähkönkulutusta voidaan vähentää:
- LED-valaistus yleisissä tiloissa
- Liiketunnistimet ja aikaohjaukset
- Energiatehokkaat hissit
Uusiutuva energia
Uusiutuvan energian käyttöönotto täydentää energiaremonttia:
Aurinkosähkö:
- Aurinkopaneelit katolle
- Tuottaa sähköä yhteisiin tiloihin
- Ylijäämä myydään verkkoon
Aurinkolämpö:
- Lämpökeräimet
- Lämmittää käyttövettä
Vaikutukset asukkaisiin
Remontin aikana
Energiaremontin vaikutukset asumiseen riippuvat toimenpiteiden laajuudesta.
| Toimenpide | Vaikutus asumiseen | Kesto |
|---|---|---|
| Julkisivun lisäeristys | Telineet, näkymien peittyminen | Kuukausia |
| Ikkunanvaihto | Lyhyt häiriö, asunto hetkellisesti auki | Päiviä |
| Ilmanvaihdon uusiminen | Pääsy asuntoon, tilapäinen ilmanvaihtokatko | Viikkoja |
| Lämmitysjärjestelmän vaihto | Tyypillisesti vähän vaikutusta asukkaaseen | Viikkoja |
| Yläpohjan eristys | Ei vaikutusta | Viikkoja |
| Aurinkopaneelit | Ei vaikutusta | Päiviä |
Remontin jälkeen
Energiaremontin vaikutukset näkyvät arjessa:
Lämpöviihtyvyys:
- Tasaisempi lämpötila
- Vähemmän vetoa
- Lämpimämmät seinä- ja ikkunapinnat
Ilmanlaatu:
- Raikkaampaa ilmaa (LTO-järjestelmällä)
- Hallittu kosteus
Taloudelliset vaikutukset:
- Pienemmät lämmityskulut
- Vastikkeen aleneminen tai hidastuvampi nousu
Kustannukset ja säästöt
Kustannustekijät
Energiaremontin kustannukset vaihtelevat merkittävästi toimenpiteistä riippuen.
| Toimenpide | Tyypillinen kustannus €/asm² | Tyypillinen takaisinmaksuaika |
|---|---|---|
| Julkisivun lisäeristys | 150–250 | 15–25 vuotta |
| Ikkunanvaihto | 80–150 | 15–25 vuotta |
| Yläpohjan lisäeristys | 20–40 | 5–15 vuotta |
| Ilmanvaihdon LTO | 80–200 | 10–20 vuotta |
| Maalämpö | 200–400 | 10–20 vuotta |
| Aurinkosähkö | 50–100 | 10–15 vuotta |
Energiansäästö
Kokonaisvaltainen energiaremontti voi vähentää energiankulutusta 30–60 %. Yksittäisetkin toimenpiteet tuottavat merkittäviä säästöjä.
Esimerkkilaskelma:
70 m²:n asunto, lämmitysenergian kulutus ennen remonttia 150 kWh/m²/vuosi:
- Kulutus ennen: 10 500 kWh/vuosi
- Energiaremontin jälkeen (30 % säästö): 7 350 kWh/vuosi
- Säästö: 3 150 kWh/vuosi
- Kaukolämmön hinta 100 €/MWh: säästö noin 315 €/vuosi
Rahoitus ja avustukset
Energiaremonttiin on usein saatavilla tukia:
ARAn avustukset:
- Korjausavustukset energiaremontteihin
- Ehdot vaihtelevat
Energiayhtiöiden tuet:
- Jotkut energiayhtiöt tukevat energiatehokkuutta parantavia investointeja
Business Finlandin energiatuki:
- Erityisesti innovatiivisiin energiaratkaisuihin
Päätöksenteko
Energiakatselmus
Ennen energiaremonttia on suositeltavaa teettää energiakatselmus. Motivan mukaan energiakatselmuksessa:
- Kartoitetaan nykyinen energiankulutus
- Tunnistetaan säästömahdollisuudet
- Lasketaan toimenpiteiden kannattavuus
- Priorisoidaan toimenpiteet
Yhtiökokouksen päätös
Energiaremontti päätetään yhtiökokouksessa. Päätöksenteko riippuu toimenpiteiden luonteesta:
Kunnossapito:
- Esimerkiksi lämmitysjärjestelmän huolto
- Enemmistöpäätös
Perusparannus:
- Merkittävät investoinnit
- Voi vaatia määräenemmistön
Hankesuunnittelu
Laajemmassa energiaremontissa teetetään hankesuunnitelma, jossa:
- Määritellään toimenpiteet
- Lasketaan kustannukset ja säästöt
- Selvitetään avustusmahdollisuudet
- Laaditaan aikataulu
- Suunnitellaan rahoitus
Energiatehokkuuden ylläpito
Asukkaan rooli
Asukas voi vaikuttaa energiankulutukseen omilla valinnoillaan:
Lämmitys:
- Sopiva huonelämpötila (21–22 °C)
- Termostaattien oikea käyttö
- Pattereiden pitäminen esteettöminä
Ilmanvaihto:
- Venttiilien pitäminen auki
- Tuuletuksen säätäminen
- Liesituulettimen käyttö ruoanlaiton ajan
Veden ja sähkön säästö:
- Suihkussa käytetyn ajan kohtuullistaminen
- Energiatehokkaiden laitteiden suosiminen
- Valojen sammuttaminen
Taloyhtiön toimenpiteet
Taloyhtiö voi ylläpitää energiatehokkuutta:
- Säännöllinen huolto
- Säätöjen optimointi
- Kulutusseuranta
- Asukkaiden tiedottaminen
Erityiskysymyksiä
Energiatodistus
Energiatodistus on lakisääteinen asiakirja, joka kuvaa rakennuksen energiatehokkuutta. Energiaremontin jälkeen energiatodistus päivitetään.
Energialuokat:
| Luokka | Kuvaus |
|---|---|
| A | Erittäin energiatehokas |
| B | Hyvin energiatehokas |
| C | Energiatehokas |
| D | Keskimääräinen |
| E | Keskimääräistä heikompi |
| F | Heikko |
| G | Erittäin heikko |
Lähes nollaenergiarakentaminen
Ympäristöministeriön mukaan uudisrakentamisen vaatimukset ovat kiristyneet lähes nollaenergiatason suuntaan. Vanhojen rakennusten energiaremontit eivät tyypillisesti saavuta tätä tasoa, mutta parantavat tilannetta merkittävästi.
Lämmitysmuodon vaihto
Lämmitysmuodon vaihto (esim. öljylämmityksestä maalämpöön) on merkittävä päätös, joka vaatii huolellista harkintaa:
- Investointikustannukset
- Käyttökustannukset
- Takaisinmaksuaika
- Tekninen soveltuvuus
- Avustusmahdollisuudet
Yhteenveto
Energiaremontti on taloyhtiön kokonaisvaltainen hanke, joka vähentää energiankulutusta, pienentää kustannuksia ja parantaa asumismukavuutta. Toimenpiteet vaihtelevat pienistä säätötöistä laajoihin rakennusvaipan ja järjestelmien uudistuksiin.
Keskeiset muistettavat asiat:
- Energiaremontti säästää rahaa ja ympäristöä
- Lämpöviihtyvyys paranee
- Kokonaisvaltainen suunnittelu kannattaa
- Avustuksia kannattaa selvittää
- Asukas voi vaikuttaa omilla toimillaan
Lue myös
- Ilmanvaihdon uusiminen
- Julkisivuremontti asukkaan silmin
- Kattoremontti ja sen vaikutukset
- Putkiremontti – asukkaan opas
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon energiaremontti voi säästää lämmityskustannuksissa? Kokonaisvaltainen energiaremontti voi vähentää energiankulutusta 30–60 prosenttia. Yksittäisetkin toimenpiteet tuottavat merkittäviä säästöjä: esimerkiksi maalämpö voi säästää 30–50 prosenttia ja lämmöntalteenotto ilmanvaihdosta 10–30 prosenttia.
Miten energiaremontti vaikuttaa vastikkeisiin? Energiaremontti rahoitetaan tyypillisesti vastikkeilla tai yhtiölainalla. Alkuinvestointi voi nostaa vastikkeita, mutta energiansäästöt kompensoivat kustannuksia ajan myötä. Pidemmällä aikavälillä vastikkeiden nousu hidastuu tai vastikkeet voivat jopa laskea.
Voiko yksittäinen osakas vastustaa energiaremonttia? Energiaremontti päätetään yhtiökokouksessa. Kunnossapitoon liittyvät toimenpiteet hyväksytään enemmistöpäätöksellä, mutta merkittävät perusparannukset voivat vaatia määräenemmistön. Yksittäinen osakas ei voi estää yhtiökokouksen enemmistöpäätöstä.
Onko energiaremonttiin saatavilla tukia? Kyllä. ARA myöntää korjausavustuksia energiaremontteihin, ja jotkut energiayhtiöt tukevat energiatehokkuutta parantavia investointeja. Business Finlandilta voi saada tukea innovatiivisiin energiaratkaisuihin.
Miten asukas voi itse vaikuttaa energiankulutukseen? Asukas voi vaikuttaa pitämällä sopivan huonelämpötilan (21–22 astetta), käyttämällä termostaatteja oikein, pitämällä ilmanvaihtoventtiilit auki ja suosimalla energiatehokkaita laitteita. Pienetkin toimet vaikuttavat kokonaiskulutukseen.
Asumisen, asuntokaupan ja remonttien työkalut samassa paikassa
Luo maksuton tili ja pääset hyödyntämään työkaluja ja kilpailutuksia, jotka auttavat tekemään parempia päätöksiä ja säästämään rahaa.
Lähteet
- Motiva. Energiatehokkuus asuinrakennuksissa.
- Ympäristöministeriö. Rakennusten energiatehokkuus.
- ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus). Korjausavustukset.
- Rakennustietosäätiö. RT-kortit: Energiatehokkuus.
- Ympäristöministeriö. Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä.
- Energiatehokkuuslaki (1429/2014).
Artikkeli julkaistu 6.7.2026.