Asuntokaupan yleisimmät riskit – ja miten ne voi tunnistaa ajoissa
Asuntokauppa on iso päätös, ja riskit kannattaa kartoittaa etukäteen. Tässä artikkelissa käydään läpi tyypillisimpiä sudenkuoppia.
Asuntokaupan yleisimmät riskit – ja miten ne voi tunnistaa ajoissa
Asuntokauppa on useimmille elämän suurimpia taloudellisia päätöksiä. Kun kyseessä on näin merkittävä hankinta, on luonnollista haluta välttyä ikäviltä yllätyksiltä. Onneksi monet riskit ovat tunnistettavissa etukäteen, kun tietää mitä etsiä.
Piilevät kosteusvauriot
Kosteusvauriot ovat yksi yleisimmistä asuntokaupan jälkeisistä kiistojen aiheista. Ongelma on siinä, että kosteusvaurio voi olla rakenteiden sisällä piilossa, eikä se välttämättä näy päällepäin. Erityisesti vanhemmissa rakennuksissa, joissa vedeneristykset eivät vastaa nykystandardeja, riski on suurempi.
Asuntonäytöllä kannattaa käyttää kaikkia aisteja. Tunkkainen haju, näkyvät kosteusläikät tai maalin kuprut voivat kertoa ongelmasta. Mutta yhtä hyvin vaurio voi olla täysin näkymätön – siksi kuntotarkastus on usein järkevä sijoitus.
Taloyhtiön taloudellinen tilanne
Osakehuoneistoa ostaessa ei osta vain neliöitä vaan myös osuuden taloyhtiöstä. Jos taloyhtiön talous on heikolla pohjalla tai suuria remontteja on lykätty, lasku tulee ennemmin tai myöhemmin osakkaiden maksettavaksi.
Isännöitsijäntodistus kertoo paljon taloyhtiön tilasta. Siitä näkee lainatilanteen, vastikkeen kehityksen ja suunnitellut remontit. Kannattaa myös vilkaista viimeisimpiä tilinpäätöksiä ja yhtiökokouspöytäkirjoja, jos ne ovat saatavilla.
Odottamattomat remontit
Vaikka PTS-suunnitelmassa ei olisi suuria remontteja lähivuosille, tilanne voi muuttua. Äkillinen putkivuoto, katon vaurioituminen tai muu yllättävä korjaustarve voi nostaa vastikkeita huomattavasti.
Täysin odottamattomilta yllätyksiltä ei voi suojautua, mutta riskiä voi pienentää selvittämällä rakennuksen iän ja tehdyt remontit. Hyvin hoidettu taloyhtiö, jossa kunnossapito on ajan tasalla, on yleensä turvallisempi valinta.
Sijainnin kehitys
Asunnon arvo on kiinni sijainnista. Alueet muuttuvat vuosien saatossa – jotkut kehittyvät ja houkuttelevat uusia asukkaita, toiset taantuvat. Tämä vaikuttaa sekä asunnon jälleenmyyntiarvoon että arjen mukavuuteen.
Kaupungin kaavasuunnitelmat ja tulevat rakennushankkeet kannattaa tarkistaa. Tuleva metroasema tai uusi kauppakeskus voi nostaa alueen arvoa, mutta myös meluisa rakennustyömaa tai läheisyyteen kaavoitettu teollisuusalue voi vaikuttaa toiseen suuntaan.
Energiatehokkuus ja käyttökustannukset
Huono energialuokka tarkoittaa korkeampia lämmityskustannuksia. Vanhemmissa rakennuksissa eristystasot voivat olla heikot, ja lämmitysjärjestelmä voi olla tehoton. Tämä ei näy kauppahinnassa, mutta näkyy sähkö- ja lämmityslaskuissa kuukausittain.
Energiatodistus antaa viitteen rakennuksen tehokkuudesta. Kannattaa myös kysyä myyjältä, millaisia energiakulut ovat olleet – vaikka täsmälliset summat riippuvat käyttötottumuksista, suuruusluokka antaa osviittaa.
Myyjän tiedonantovelvollisuus
Myyjällä on velvollisuus kertoa tietämistään asuntoa koskevista vioista ja puutteista. Mutta kaikkia ongelmia myyjäkään ei välttämättä tiedä – tai muista mainita. Siksi oma aktiivisuus ja oikeiden kysymysten esittäminen on tärkeää.
Kannattaa kysyä suoraan, onko asunnossa ollut kosteusvaurioita, onko remontteja tehty itse, ja onko mitään muuta, mitä ostajan olisi hyvä tietää. Kirjallisesti saadut vastaukset ovat aina vahvemmalla pohjalla kuin suulliset.
Rahoitusriskit
Asuntolaina on pitkäaikainen sitoumus, ja korkojen nousu voi vaikuttaa merkittävästi kuukausieriin. Viime vuosien korkokehitys on muistuttanut monia siitä, että euribor ei ole aina matala.
Ennen lainansottoa kannattaa laskea, miten selviytyisi maksueristä, jos korot nousisivat pari prosenttiyksikköä nykyisestä. Talouden puskuri ja realistinen budjetointi ovat parasta turvaa.
Lopuksi
Riskien täydellinen välttäminen ei ole mahdollista, eikä se ole tarkoituskaan. Asuntokauppaan liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Tärkeintä on tiedostaa keskeiset riskit, selvittää ne mahdollisimman hyvin etukäteen ja tehdä päätös harkiten.
Kun tietää mitä on ostamassa, voi tehdä parempia päätöksiä. Ja jos jokin asia jää epäselväksi, kannattaa kysyä – isännöitsijältä, myyjältä tai alan ammattilaiselta.
