Sisäilman laatu ja parantaminen

Sisäilman laatu vaikuttaa merkittävästi terveyteen ja hyvinvointiin. Vietämme suuren osan elämästämme sisätiloissa, joten sisäilman merkitystä ei voi liioitella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) korostaa, että hyvälaatuinen sisäilma on tärkeä osa terveellistä asuinympäristöä. Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä tekijöistä sisäilman laatu koostuu ja miten sitä voi parantaa.

Mitä sisäilma sisältää?

Sisäilma koostuu monista tekijöistä, jotka yhdessä määrittävät sen laadun. Näitä ovat kaasut ja höyryt, hiukkaset, kosteus, lämpötila ja ilmanvaihto.

Kaasut ja yhdisteet

Sisäilmassa on lukuisia kaasumaisia yhdisteitä. Hiilidioksidi syntyy ihmisten hengityksestä ja kertoo ilmanvaihdon riittävyydestä. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli VOC-yhdisteet voivat vapautua rakennusmateriaaleista, huonekaluista, puhdistusaineista ja muista lähteistä.

Radon on hajuton ja mauton radioaktiivinen kaasu, joka voi nousta maaperästä rakennuksen sisätiloihin. Säteilyturvakeskus STUK seuraa radonpitoisuuksia ja antaa ohjeita radonin torjuntaan.

Hiukkaset

Sisäilman hiukkasiin kuuluvat pöly, siitepöly, ihmisten ja eläinten hilse, kuidut sekä mahdolliset mikrobien itiöt. Pienimmät hiukkaset pääsevät syvälle hengitysteihin ja voivat aiheuttaa terveyshaittoja.

Kosteus

Sisäilman kosteuspitoisuus vaikuttaa sekä viihtyvyyteen että terveyteen. Liian kuiva ilma ärsyttää limakalvoja, kun taas liian kostea ilma voi edistää homeen kasvua ja pölypunkkien lisääntymistä.

Tyypillisesti sopivana sisäilman suhteellisena kosteutena pidetään 30–50 prosenttia. Talvella kosteus voi laskea alle tämän, kun lämmitetty ilma kuivaa.

Lämpötila

Sisäilman lämpötila vaikuttaa viihtyvyyteen ja työtehoon. Tyypillisesti sopivana pidetään noin 20–22 asteen lämpötilaa. Liian kuuma tai kylmä ympäristö aiheuttaa epämukavuutta ja voi vaikuttaa terveyteen.

Sisäilmaongelmien oireet

Huono sisäilma voi aiheuttaa monenlaisia oireita. Oireet voivat olla epämääräisiä ja vaihtelevia, mikä voi vaikeuttaa niiden yhdistämistä sisäilmaan.

Yleiset oireet

Tyypillisiä sisäilmaan liitettyjä oireita ovat silmien, nenän ja kurkun ärsytys, päänsärky, väsymys ja keskittymisvaikeudet, hengitystieoireet ja allergisten oireiden paheneminen.

THL korostaa, että oireiden yhdistäminen sisäilmaan vaatii huolellista selvitystä. Samat oireet voivat johtua monista muistakin syistä.

Milloin epäillä sisäilmaongelmaa?

Sisäilmaongelmaa kannattaa epäillä, jos oireet esiintyvät tai pahenevat tietyssä rakennuksessa ja helpottavat muualla, oireita on useammalla samassa tilassa oleskelevalla, tai oireet liittyvät rakennuksessa havaittuihin ongelmiin, kuten kosteusvaurioon tai poikkeavaan hajuun.

Sisäilman laadun parantaminen

Sisäilman laatua voi parantaa monilla tavoilla. Osa toimenpiteistä on asukkaan tehtävissä, osa vaatii ammattilaisen apua.

Ilmanvaihdon huolto

Toimiva ilmanvaihto on hyvän sisäilman perusta. Ilmanvaihto poistaa epäpuhtauksia ja kosteutta sekä tuo raikasta ulkoilmaa tilalle.

Huolehdi ilmanvaihtoventtiilien puhtaudesta. Likaiset venttiilit heikentävät ilmanvaihtoa merkittävästi. Suodattimet vaihdetaan säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaan.

Motivan ohjeiden mukaan ilmanvaihdon tulisi olla päällä jatkuvasti, myös yöaikaan ja poissaolojen aikana. Ilmanvaihdon sulkeminen voi johtaa kosteuden kertymiseen ja ilman laadun heikkenemiseen.

Tuuletus

Säännöllinen tuuletus parantaa sisäilman laatua, erityisesti jos ilmanvaihto on riittämätön. Tehokas tuuletus tapahtuu avaamalla ikkunat kokonaan hetkeksi, jolloin ilma vaihtuu nopeasti.

Ristivedolla tuulettaminen on tehokkainta. Avaa ikkunoita asunnon vastakkaisilla puolilla, jolloin ilma vaihtuu muutamassa minuutissa.

Siivouksen merkitys

Säännöllinen siivous vähentää pölyä ja muita hiukkasia sisäilmasta. Imuroi säännöllisesti HEPA-suodattimella varustetulla imurilla. Pyyhi pölyt kostealla liinalla, jotta pöly ei nouse takaisin ilmaan.

Tekstiilien säännöllinen puhdistus on tärkeää. Pese lakanat ja tyynyliinat säännöllisesti. Mattojen ja verhojen puhdistus vähentää pölyä ja allergeenejä.

Kosteuden hallinta

Pidä sisäilman kosteus sopivalla tasolla. Tuuleta suihkun ja ruuanlaiton jälkeen, jotta ylimääräinen kosteus poistuu. Käytä liesituuletinta ruuanlaiton aikana.

Jos sisäilma on liian kuiva, ilmankostutin voi auttaa. Käytä kostutinta maltillisesti ja puhdista se säännöllisesti, jotta se ei itse muutu epäpuhtauksien lähteeksi.

Päästölähteiden vähentäminen

Monet arkipäivän tuotteet ja toiminnat lisäävät epäpuhtauksia sisäilmaan. Tietoinen valinta voi vähentää näitä päästöjä.

Valitse vähäpäästöisiä tuotteita. M1-päästöluokitellut rakennusmateriaalit ja huonekalut ovat testattuja alhaisten päästöjen suhteen. Rakennustietosäätiö ylläpitää M1-luokitusta.

Vältä turhien kemikaalien käyttöä sisätiloissa. Valitse mietoja puhdistusaineita ja käytä niitä kohtuudella. Tuuleta hyvin, jos käytät voimakkaasti haihtuvia aineita.

Ilmanpuhdistimet

Ilmanpuhdistimet voivat parantaa sisäilman laatua suodattamalla hiukkasia ilmasta. Ne ovat hyödyllisiä erityisesti allergikoille ja siitepölykaudella.

Tehokkain suodatintyyppi on HEPA-suodatin, joka pidättää pienetkin hiukkaset. Muista vaihtaa suodattimet säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaan.

Ilmanpuhdistin ei korvaa ilmanvaihtoa, mutta se voi toimia lisänä ilmanlaadun parantamisessa.

Vihreät kasvit

Huonekasvit voivat tuoda viihtyisyyttä ja lisätä kosteutta sisäilmaan. Niiden kyky puhdistaa ilmaa on kuitenkin rajallinen tavallisessa asuinympäristössä.

Jos käytät huonekasveja, huolehdi niiden kunnosta. Homeiset mullat voivat itse aiheuttaa sisäilmaongelmia.

Radonin torjunta

Radon on merkittävä sisäilman epäpuhtaus Suomessa, erityisesti tietyillä alueilla. STUK suosittelee radonmittausta kaikissa maanvaraisissa asunnoissa.

Radonmittaus

Radonpitoisuus mitataan pitkäaikaismittauksella, joka kestää vähintään kaksi kuukautta. Mittaus tehdään lämmityskaudella, tyypillisesti loka-huhtikuussa.

Radonmittareita voi hankkia esimerkiksi STUKin kautta tai yksityisiltä mittauslaboratorioilta. Mittaus on edullinen ja helppo toteuttaa.

Radonin poistaminen

Jos radonpitoisuus ylittää viitearvon, radonpitoisuutta voi vähentää erilaisilla toimenpiteillä. Näitä ovat alapohjan tiivistäminen, radonkaivon asentaminen ja ilmanvaihdon tehostaminen.

Radonkorjaukset ovat usein tehokkaita ja kohtuuhintaisia. Korjauksen suunnitteluun kannattaa käyttää asiaan perehtynyttä ammattilaista.

Kosteusvauriot ja sisäilma

Kosteusvauriot ovat yksi yleisimmistä sisäilmaongelmien aiheuttajista. Kosteus luo olosuhteet mikrobien kasvulle, mikä voi heikentää sisäilman laatua merkittävästi.

Kosteusvaurion merkit

Kosteusvaurioon voivat viitata näkyvä kosteus tai vesivaurion jäljet, homeen haju eli tunkkainen tai maakellarimaidnen tuoksu, pintojen värimuutokset tai irtoilevat materiaalit sekä kosteisiin tiloihin tyypillisesti liittymättömissä paikoissa esiintyvä kosteus.

Toimenpiteet

Jos epäilet kosteusvauriota, tilanne kannattaa selvittää asiantuntijan kanssa. Kosteusmittaus ja mahdollinen kuntotutkimus antavat tietoa vaurion laajuudesta.

Kosteusvaurion korjaus on tehtävä asianmukaisesti, jotta ongelma poistuu. Pelkkä pintojen uusiminen ei riitä, jos kosteuslähde jää jäljelle tai vaurioituneet materiaalit jäävät rakenteisiin.

Taloyhtiöiden sisäilma-asiat

Taloyhtiöissä sisäilma-asioiden hoitaminen vaatii yhteistyötä asukkaiden, taloyhtiön hallituksen ja isännöinnin välillä.

Asukkaan rooli

Asukas voi huolehtia oman asuntonsa ilmanvaihtoventtiilien puhtaudesta, säännöllisestä siivouksesta ja kosteuden hallinnasta. Asukas myös ilmoittaa havaitsemistaan ongelmista, kuten kosteusvaurioista tai poikkeavista hajuista.

Taloyhtiön rooli

Taloyhtiö vastaa ilmanvaihtojärjestelmän toiminnasta, rakenteiden kunnosta ja mahdollisten sisäilmaongelmien selvittämisestä ja korjaamisesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee, että taloyhtiöissä on selkeä prosessi sisäilma-asioiden käsittelyyn. Asukkaiden ilmoitukset käsitellään asiallisesti ja tarvittavat selvitykset tehdään.

Milloin kutsua asiantuntija?

Sisäilman laadun arviointi voi vaatia asiantuntijan apua erityisesti seuraavissa tilanteissa:

Terveysoireet jatkuvat ja epäilet niiden liittyvän sisäilmaan. Epäilet kosteusvauriota tai homeongelmaa. Haluat varmistaa, että uuden asunnon sisäilma on kunnossa. Radonmittaus näyttää korkeaa pitoisuutta.

Sisäilmatutkimuksia tekevät koulutetut ammattilaiset. Työterveyslaitos ja THL tarjoavat tietoa sisäilmatutkimusten menetelmistä ja laatuvaatimuksista.

Yhteenveto

Sisäilman laatu on tärkeä osa terveellistä ja viihtyisää asumista. Monet tekijät vaikuttavat sisäilman laatuun, ja näiden hallinta vaatii jatkuvaa huomiota.

Toimiva ilmanvaihto, säännöllinen siivous, kosteuden hallinta ja päästölähteiden minimointi ovat keinoja, joilla jokainen asukas voi parantaa kotinsa sisäilmaa. Vakavammissa tilanteissa asiantuntijan apu on tarpeen.

Muista, että sisäilma-asiat ovat usein monimutkaisia, ja oireiden syyn selvittäminen voi vaatia kärsivällisyyttä ja asiantuntemusta.

---

Lue myös

• Ilmanvaihdon huolto ja puhdistus
• Kosteusongelmien tunnistaminen
• Homeepäilyn selvittäminen

---

Usein kysytyt kysymykset

Mitkä ovat hyvän sisäilman tunnusmerkit? Hyvässä sisäilmassa hiilidioksidipitoisuus on matala (ilmanvaihto toimii), lämpötila on sopiva 20-22 astetta, suhteellinen kosteus 30-50 prosenttia ja ilmassa ei ole häiritseviä hajuja. Tilassa ei esiinny oireita kuten silmien, nenän tai kurkun ärsytystä, päänsärkyä tai väsymystä.

Miten parantaa sisäilman laatua kotona? Huolehdi ilmanvaihtoventtiilien puhtaudesta ja vaihda suodattimet säännöllisesti. Tuuleta säännöllisesti, siivoa imuroimalla HEPA-suodattimella ja pyyhkimällä pölyt kostealla. Hallitse kosteutta tuulettamalla suihkun ja ruuanlaiton jälkeen. Valitse vähäpäästöisiä tuotteita ja vältä turhia kemikaaleja.

Pitääkö radonpitoisuus mitata? STUK suosittelee radonmittausta kaikissa maanvaraisissa asunnoissa. Radon on hajuton ja mauton radioaktiivinen kaasu, joka voi nousta maaperästä sisätiloihin. Mittaus tehdään lämmityskaudella (loka-huhtikuu) ja kestää vähintään kaksi kuukautta. Jos pitoisuus ylittää viitearvon, korjaustoimenpiteet ovat yleensä tehokkaita.

Milloin epäillä kosteusvauriota? Kosteusvaurioon viittaavat näkyvä kosteus tai vesivaurion jäljet, tunkkainen tai maakellarimaidnen haju, pintojen värimuutokset tai irtoilevat materiaalit sekä selittämätön kosteus paikoissa, joihin se ei kuulu. Epäiltäessä tilanne kannattaa selvittää asiantuntijan kanssa.

Auttavatko huonekasvit sisäilman puhdistamisessa? Huonekasvien kyky puhdistaa ilmaa on tavallisessa asuinympäristössä rajallinen. Ne voivat tuoda viihtyisyyttä ja lisätä hieman kosteutta. Huolehdi kasvien kunnosta, sillä homeiset mullat voivat itse aiheuttaa sisäilmaongelmia. Huonekasvit eivät korvaa toimivaa ilmanvaihtoa.

Lähteet

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Sisäilma
• Säteilyturvakeskus STUK: Radon
• Motiva: Ilmanvaihto ja energiatehokkuus
• Rakennustietosäätiö: M1-päästöluokitus
• Työterveyslaitos: Sisäilmatutkimukset
• Ympäristöministeriö: Rakennusten sisäilmasto

---

Artikkeli julkaistu 18.7.2026.