Nuohouksen velvollisuus Suomessa
Nuohouksen velvollisuus Suomessa
Nuohous on Suomessa lakisääteinen velvollisuus, joka koskee kaikkia tulisijoja ja savuhormeja käyttäviä kiinteistöjä. Pelastuslain mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan säännöllisesti. Tämä velvollisuus perustuu paloturvallisuuden varmistamiseen ja tulipalojen ennaltaehkäisyyn. Nuohouksen laiminlyönti voi johtaa vakaviin seurauksiin, kuten nokipaloon tai jopa rakennuspaloon.
Suomessa nuohousala koki merkittävän muutoksen vuonna 2019, kun piirinuohousjärjestelmästä luovuttiin. Aiemmin kunnat määräsivät kullekin alueelle oman piirinuohoojan, mutta nykyään kiinteistönomistajat voivat vapaasti valita nuohouspalvelun tarjoajan. Tämä muutos on lisännyt kilpailua alalla ja antanut kuluttajille enemmän valinnanvapautta, mutta samalla se on siirtänyt vastuuta nuohouksen järjestämisestä entistä enemmän kiinteistönomistajille.
Lainsäädännöllinen perusta
Nuohousta koskeva lainsäädäntö perustuu pelastuslakiin ja sisäministeriön asetukseen nuohouksesta. Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus pidetään sellaisessa kunnossa, että tulipalon vaara on mahdollisimman vähäinen. Nuohous on yksi keskeisimmistä toimenpiteistä tämän velvoitteen täyttämiseksi.
Sisäministeriön asetus nuohouksesta määrittelee tarkemmat säännökset nuohouksen suorittamisesta, nuohoojien pätevyysvaatimuksista ja nuohouksen dokumentoinnista. Asetuksen mukaan nuohouksen saa suorittaa vain henkilö, jolla on nuohoojan ammattitutkinto tai vastaava pätevyys. Tämä varmistaa, että nuohoustyö tehdään asianmukaisesti ja turvallisesti.
Pelastustoimen ylläpitämien ohjeiden mukaan nuohouksen tarkoituksena on poistaa tulisijoista ja savuhormeista paloturvallisuutta vaarantavat kerrostumat, kuten noki ja terva. Samalla nuohooja tarkastaa tulisijan ja savuhormin kunnon sekä ilmoittaa mahdollisista vioista ja puutteista kiinteistönomistajalle. Tämä ennaltaehkäisevä toiminta on olennainen osa kiinteistön paloturvallisuutta.
Nuohouksen aikavälit
Nuohouksen tiheys riippuu tulisijan käyttötarkoituksesta ja käyttömäärästä. Sisäministeriön asetuksen mukaan nuohousvälit määräytyvät seuraavasti: vakituisessa asuinkäytössä olevan rakennuksen tulisijat ja savuhormit on nuohottava tyypillisesti vähintään kerran vuodessa. Vapaa-ajan asunnoissa, joissa tulisijoja käytetään harvemmin, nuohousväli voi olla pidempi, mutta nuohous on silti suoritettava säännöllisesti.
Tehokkaammin käytetyissä tulisijoissa nuohoustarve voi olla tiheämpi. Esimerkiksi puulämmitteisissä taloissa, joissa tulisijaa käytetään pääasiallisena lämmönlähteenä, nuohous saatetaan tarvita useammin kuin kerran vuodessa. Pelastustoimen ohjeiden mukaan kiinteistönomistajan kannattaa seurata tulisijan käyttöä ja tarvittaessa tilata nuohous useammin, mikäli käyttömäärä on poikkeuksellisen suuri.
Käyttämättömänä olevia tulisijoja ei tarvitse nuohota, mutta mikäli käyttämättä ollut tulisija otetaan uudelleen käyttöön, se on nuohottava ennen käyttöönottoa. Tämä varmistaa, että tulisija ja savuhormi ovat turvallisessa kunnossa ja ettei hormiin ole kertynyt esimerkiksi lintujen pesiä tai muita esteitä.
Kiinteistönomistajan vastuut
Kiinteistönomistajalla on ensisijainen vastuu nuohouksen järjestämisestä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että omistajan on tilattava nuohouspalvelu, varmistettava nuohouksen suorittaminen asianmukaisesti ja säilytettävä nuohouksesta annettavat todistukset. Pelastuslain mukaan kiinteistönomistajan on pyynnöstä esitettävä selvitys nuohouksen suorittamisesta pelastusviranomaiselle.
Taloyhtiöissä nuohouksen järjestäminen on tyypillisesti taloyhtiön vastuulla, mutta käytännön järjestelyt voivat vaihdella yhtiöjärjestyksen ja yhtiön tekemien päätösten mukaan. Monissa taloyhtiöissä isännöitsijä huolehtii nuohouksen tilaamisesta ja aikatauluttamisesta. Osakkaiden on kuitenkin huolehdittava siitä, että nuohoojalla on pääsy huoneistoon sovittuna aikana.
Omakotitaloissa vastuu on selkeästi kiinteistönomistajalla. Omistajan on itse tilattava nuohouspalvelu ja sovittava nuohouksen ajankohdasta. Nuohouksen yhteydessä omistajan on hyvä olla paikalla tai järjestää pääsy kiinteistöön, jotta nuohooja pääsee suorittamaan työnsä.
Nuohouksen sisältö ja laajuus
Nuohous käsittää tyypillisesti tulisijan ja savuhormin puhdistamisen sekä niiden kunnon tarkastamisen. Nuohooja puhdistaa savuhormin koko matkalta, mukaan lukien mahdolliset välikerrokset ja yhdyskanavat. Tulisijasta puhdistetaan tulipesä, savupellit ja muut savukaasujen kulkureitit.
Nuohouksen yhteydessä nuohooja tarkastaa tulisijan ja savuhormin rakenteellisen kunnon. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa hormin tiiviyteen, muurauksen kuntoon, pellityksen kuntoon ja tulisijan yleiseen turvallisuuteen. Mikäli nuohooja havaitsee puutteita tai vaurioita, hän kirjaa ne nuohouspöytäkirjaan ja ilmoittaa niistä kiinteistönomistajalle.
Sisäministeriön asetuksen mukaan nuohoukseen kuuluu myös savuhormin tiiviystarkastus silmämääräisesti sekä tarvittaessa savukoe. Savukokeen avulla voidaan todeta mahdolliset halkeamat tai vuodot hormirakenteissa. Mikäli tiiviysongelmia havaitaan, nuohooja suosittelee tyypillisesti tarkempaa tutkimusta ja korjaustoimenpiteitä.
Nuohouspöytäkirja ja dokumentointi
Nuohouksen suorittamisesta annetaan aina kirjallinen todistus eli nuohouspöytäkirja. Pöytäkirjaan kirjataan nuohouksen ajankohta, kohteen tiedot, nuohotut tulisijat ja savuhormit sekä mahdolliset huomautukset. Nuohouspöytäkirja on tärkeä asiakirja, joka kannattaa säilyttää huolellisesti.
Pelastusviranomainen voi pyytää kiinteistönomistajaa esittämään selvityksen nuohouksen suorittamisesta. Tällöin nuohouspöytäkirja toimii todisteena siitä, että lakisääteinen velvoite on täytetty. Vakuutusyhtiöt saattavat myös pyytää nuohouspöytäkirjaa vahinkotapauksissa, joten dokumenttien säilyttäminen on tärkeää.
Nuohouspöytäkirjaan kirjatut huomautukset on syytä ottaa vakavasti. Mikäli nuohooja on havainnut puutteita tulisijan tai savuhormin kunnossa, kiinteistönomistajan vastuulla on ryhtyä tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin. Laiminlyönnit voivat johtaa vakaviin turvallisuusriskeihin ja mahdollisesti myös vakuutuskorvausten menettämiseen vahinkotapauksessa.
Nuohouksen laiminlyönnin seuraukset
Nuohouksen laiminlyönti voi johtaa vakaviin seurauksiin. Ensinnäkin puhdistamaton savuhormi ja tulisija muodostavat merkittävän paloturvallisuusriskin. Hormiin kertynyt noki ja terva voivat syttyä palamaan, mikä voi johtaa nokipaloon. Nokipalo on vaarallinen tilanne, jossa hormin lämpötila nousee erittäin korkeaksi ja voi aiheuttaa rakennuspalon.
Pelastusviranomainen voi antaa kiinteistönomistajalle korjausmääräyksen, mikäli nuohousvelvoitetta ei ole täytetty. Määräyksessä voidaan edellyttää nuohouksen suorittamista määräajassa sekä mahdollisesti myös tulisijan käyttökieltoa, kunnes nuohous on suoritettu. Toistuvat laiminlyönnit voivat johtaa ankarampiin seuraamuksiin.
Vakuutusten kannalta nuohouksen laiminlyönti voi olla merkittävä asia. Mikäli tulipalo syttyy nuohoamattomasta tulisijasta tai savuhormista, vakuutusyhtiö voi vähentää korvausta tai evätä sen kokonaan vedoten omistajan laiminlyöntiin. Tämän vuoksi säännöllinen nuohous on paitsi lakisääteinen velvoite, myös taloudellisesti järkevää.
Erityistilanteet nuohouksessa
Tietyissä tilanteissa nuohoukseen liittyy erityisvaatimuksia. Esimerkiksi pellettikamiinoiden ja muiden modernien lämmityslaitteiden nuohous edellyttää usein erikoisosaamista. Kiinteistönomistajan kannattaa varmistaa, että valitulla nuohoojalla on kokemusta kyseisen tulisijan nuohouksesta.
Vanhoissa rakennuksissa savuhormit voivat olla rakenteeltaan monimutkaisia, ja niihin voi liittyä useita tulisijoja eri kerroksissa. Tällaisissa tapauksissa nuohouksen huolellinen suorittaminen on erityisen tärkeää. Nuohoojan kanssa kannattaa käydä läpi rakennuksen erityispiirteet ennen työn aloittamista.
Mikäli kiinteistössä on käyttämättömiä tulisijoja, ne on syytä sulkea asianmukaisesti ja merkitä selvästi. Käyttämättömän tulisijan ottaminen käyttöön edellyttää aina nuohousta ja tarkastusta ennen käyttöä. Pitkään käyttämättömänä olleeseen hormiin on saattanut pesiytyä lintuja tai kertyä muuta materiaalia, joka estää savukaasujen vapaan kulun.
Nuohouksen tilaaminen ja käytännön järjestelyt
Nykyisen järjestelmän mukaan kiinteistönomistaja valitsee itse nuohouspalvelun tarjoajan. Nuohoojia voi etsiä paikallisten palveluhakemistojen kautta tai kysymällä pelastuslaitokselta. Valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota nuohoojan pätevyyteen, kokemukseen ja asiakaspalautteisiin.
Nuohousta tilatessa on hyvä ilmoittaa nuohoojalle kiinteistön perustiedot, kuten tulisijojen lukumäärä, tyyppi ja sijainti. Tämä auttaa nuohoojaa varautumaan työhön ja arvioimaan työn keston. Samalla voi tiedustella nuohouksen hintaa ja sopia aikataulusta.
Ennen nuohousta kiinteistönomistajan on huolehdittava siitä, että nuohoojalla on esteetön pääsy tulisijoille ja katolle. Tulisijan edusta on tyhjennettävä, ja mahdolliset esteet nuohoustikkaiden ja hormin luota on poistettava. Hyvä valmistautuminen nopeuttaa nuohoustyötä ja vähentää ylimääräisiä kustannuksia.
Nuohouksen ajoitus ja kausiluonteisuus
Nuohouksen ajoittaminen oikein on tärkeää sekä käytännön että turvallisuuden kannalta. Tyypillisesti nuohous kannattaa suorittaa lämmityskauden ulkopuolella, kun tulisijaa ei käytetä aktiivisesti. Kesäkuukaudet ovat suosittua aikaa nuohoukselle, mutta nuohouspalveluita on saatavilla ympäri vuoden.
Pelastustoimen suositusten mukaan nuohouksen voi kuitenkin suorittaa mihin vuodenaikaan tahansa, kunhan tulisijaa ei ole käytetty juuri ennen nuohousta. Tulisijan on oltava jäähtynyt ennen nuohoustyön aloittamista, mikä on tärkeää työturvallisuuden kannalta.
Mikäli tulisijaa käytetään ympäri vuoden, nuohouksen ajankohta kannattaa sopia nuohoojan kanssa hyvissä ajoin. Kiireisimpinä aikoina nuohouspalveluita voi olla vaikeampi saada, joten ennakointi on paikallaan. Säännöllinen yhteydenpito nuohoojaan helpottaa aikatauluttamista ja varmistaa, että nuohous tulee suoritettua ajallaan.
Yhteenveto
Nuohous on lakisääteinen velvollisuus, josta kiinteistönomistajan on huolehdittava. Säännöllinen nuohous varmistaa tulisijan ja savuhormin turvallisuuden sekä ehkäisee tulipaloja tehokkaasti. Nuohouksen laiminlyönti voi johtaa vakaviin seurauksiin niin turvallisuuden, lainsäädännön kuin vakuutustenkin kannalta.
Kiinteistönomistajan vastuulla on tilata nuohouspalvelu, varmistaa nuohouksen suorittaminen ja säilyttää nuohouspöytäkirjat. Nuohoojan antamiin huomautuksiin on syytä reagoida viipymättä, jotta tulisijan ja savuhormin turvallisuus säilyy. Hyvin hoidettu nuohousvelvoite on osa vastuullista kiinteistönomistajuutta ja turvallista asumista.
Lue myös
Asumisen, asuntokaupan ja remonttien työkalut samassa paikassa
Luo maksuton tili ja pääset hyödyntämään työkaluja ja kilpailutuksia, jotka auttavat tekemään parempia päätöksiä ja säästämään rahaa.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka usein tulisijat ja hormit pitää nuohota?
Vakituisessa asuinkäytössä olevan rakennuksen tulisijat ja savuhormit on nuohottava tyypillisesti vähintään kerran vuodessa. Vapaa-ajan asunnoissa väli voi olla pidempi, ja tehokkaammin käytetyissä tulisijoissa nuohoustarve voi olla tiheämpi.
Kuka vastaa nuohouksen järjestämisestä?
Kiinteistönomistajalla on ensisijainen vastuu nuohouksen järjestämisestä. Taloyhtiöissä vastuu on tyypillisesti taloyhtiöllä ja käytännön järjestelyt isännöitsijällä. Omakotitaloissa omistaja tilaa itse nuohouspalvelun.
Mitä seurauksia nuohouksen laiminlyönnistä voi olla?
Laiminlyönti voi johtaa nokipaloon tai rakennuspaloon, pelastusviranomaisen korjausmääräyksiin ja tulisijan käyttökieltoon. Lisäksi vakuutusyhtiö voi vähentää korvausta tai evätä sen kokonaan, jos tulipalo syttyy nuohoamattomasta tulisijasta.
Saanko itse valita nuohoojan?
Kyllä. Vuodesta 2019 lähtien piirinuohousjärjestelmästä on luovuttu, ja kiinteistönomistajat voivat vapaasti valita nuohouspalvelun tarjoajan. Valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota nuohoojan pätevyyteen, kokemukseen ja asiakaspalautteisiin.
Tarvitseeko käyttämätön tulisija nuohota?
Käyttämättömänä olevia tulisijoja ei tarvitse nuohota. Mikäli käyttämättä ollut tulisija kuitenkin otetaan uudelleen käyttöön, se on nuohottava ennen käyttöönottoa turvallisuuden varmistamiseksi.
Lähteet
Artikkeli julkaistu 11.6.2026.