Ikkunaremontti – Opas ikkunoiden uusimiseen

Ikkunoiden uusiminen on yksi tehokkaimmista tavoista parantaa asunnon asumismukavuutta ja energiatehokkuutta. Vanhat, huonokuntoiset ikkunat päästävät lämpöä ulos talvella ja kuumuutta sisään kesällä, aiheuttavat vedon tunnetta ja nostavat lämmityskustannuksia. Suomen ilmasto-olosuhteissa ikkunoiden merkitys korostuu erityisesti pitkien ja kylmien talvikuukausien aikana.

Ikkunaremontti on investointi, joka maksaa itsensä takaisin ajan myötä alentuneiden lämmityskulujen muodossa. Samalla se parantaa sisäilman laatua, vähentää ulkoa tulevaa melua ja nostaa asunnon arvoa. Tämä opas käy läpi ikkunaremontin perusteet, eri vaihtoehdot, kustannukset ja toteutuksen käytännön vinkkeineen.

Ikkunaremontin perusteet

Ikkunoiden kunto vaikuttaa merkittävästi sekä asumismukavuuteen että asumiskustannuksiin. Tyypillisesti ikkunoiden käyttöikä on 30–50 vuotta riippuen materiaalista, laadusta ja kunnossapidosta. Kun ikkunat alkavat näyttää iän merkkejä, on aika harkita korjausta tai uusimista.

Miksi ikkunat uusitaan

Ikkunoiden uusimisen tarve syntyy monesta eri syystä. Ikä on yleisin tekijä – 1970–1990-luvuilla asennetut ikkunat alkavat olla elinkaarensa loppupuolella. Energiahäviöt korostuvat vanhoissa ikkunoissa, joiden lämmöneristyskyky ei vastaa nykyvaatimuksia. Vedon tunne ikkunoiden lähellä kertoo usein tiivisteiden heikentymisestä tai karmien vääntyilystä.

Kosteusvauriot, kuten lahovauriot puuosissa, ovat vakava merkki välittömästä korjaustarpeesta. Myös ääneneristyksen puutteet voivat olla syy uusimiseen, erityisesti vilkkaiden liikenneväylien varrella tai lentomelualueilla.

Uusimisen hyödyt

Uudet ikkunat tuovat mukanaan lukuisia hyötyjä. Energiansäästö on usein merkittävin – modernit ikkunat voivat vähentää lämmityskustannuksia 10–15 prosenttia verrattuna vanhoihin, huonokuntoisiin ikkunoihin. Asumismukavuus paranee, kun vetoa ei enää tunne ja ikkunapinnat pysyvät lämpimämpinä.

Nykyaikaiset ikkunat tarjoavat myös paremman äänieristyksen, mikä on erityisen arvokasta vilkkaiden katujen varrella tai lähellä raideliikennettä. Uudet lasityypit päästävät enemmän valoa sisään, ja huoltovapaat materiaalit vähentävät ylläpitotarvetta.

Korjaus vai uusiminen

Ikkunoiden täydellinen uusiminen ei ole aina välttämätöntä. Pienet ongelmat, kuten kulunut tiiviste, voidaan korjata edullisesti tiivisteiden vaihdolla. Rikkoutunut lasi vaihdetaan uuteen, ja ulkonäköongelmia voi korjata maalauksella. Jos ikkunat ovat kuitenkin kokonaisuudessaan vanhentuneet tai rakenteeltaan puutteelliset, kokonaan uudet ikkunat ovat järkevämpi ratkaisu.

Päätöstä tehdessä kannattaa arvioida ikkunoiden kokonaiskunto, jäljellä oleva käyttöikä ja korjauskustannusten suhde uusien ikkunoiden hintaan. Usein vanhoja ikkunoita ei kannata enää korjata, jos ne ovat selvästi elinkaarensa loppupäässä.

Ikkunatyypit

Markkinoilla on erilaisia ikkunatyyppejä eri tarpeisiin. Valinta vaikuttaa sekä energiatehokkuuteen, ulkonäköön että kustannuksiin. Oikean ikkunatyypin valinta riippuu käyttökohteesta, budjetista ja halutuista ominaisuuksista.

Lasitus

Lasituksen kerroksisuus vaikuttaa suoraan ikkunan lämmöneristyskykyyn. Kaksinkertainen lasitus on perustaso, joka täyttää minimivaatimukset, mutta ei ole nykyaikaisessa rakentamisessa suositeltava. Kolminkertainen lasitus on nykyisin standardi uudisrakentamisessa ja tarjoaa selvästi paremman eristyksen. Nelikertainen lasitus on paras vaihtoehto energiatehokkuuden kannalta, mutta myös kallein.

Lasikerrosten välissä on tyypillisesti argon- tai kryptonkaasua, joka parantaa eristystä ilmaan verrattuna. Myös lasin pinnoitteet vaikuttavat lämmöneristyskykyyn ja auringon lämpösäteilyn läpäisyyn.

Kehysmateriaalit

Ikkunan kehysmateriaali vaikuttaa sekä ulkonäköön, kestävyyteen että huoltotarpeeseen. Puu on perinteinen ja edelleen suosittu materiaali, joka tuntuu lämpimältä ja sopii erityisesti vanhoihin rakennuksiin. Puu vaatii kuitenkin säännöllistä huoltoa, kuten maalausta ja tiivisteiden tarkistusta.

Puu-alumiini-yhdistelmässä puukarmi on sisäpuolella ja alumiiniverhous ulkopuolella. Tämä yhdistää puun lämpimän tuntuman ja alumiinin huoltovapauden. Muovi eli PVC on edullisin vaihtoehto ja käytännössä huoltovapaa, mutta ei sovi tyylillisesti kaikkiin kohteisiin.

U-arvo

U-arvo kuvaa ikkunan lämmönläpäisykerrointa – mitä pienempi arvo, sitä parempi lämmöneristyskyky. Suomen rakentamismääräykset asettavat vähimmäisvaatimukset ikkunoiden U-arvolle, ja nykyisin uudisrakentamisessa vaaditaan tyypillisesti alle 1,0 W/m²K. Laadukkaissa ikkunoissa U-arvo on 0,6–0,8 W/m²K.

U-arvon parantaminen näkyy suoraan lämmityskuluissa. Mitä kylmempi ilmasto ja suurempi ikkunapinta-ala, sitä enemmän hyvästä U-arvosta hyötyy.

Erityisominaisuudet

Ikkunoihin on saatavilla erilaisia lisäominaisuuksia tarpeen mukaan. Ääneneristetyt ikkunat sopivat meluisiin sijainteihin, kuten vilkkaiden katujen varsille tai lentokenttien lähistölle. Auringonsuojalasit vähentävät auringon lämpösäteilyn pääsyä sisään, mikä on hyödyllistä etelään avautuvissa ikkunoissa.

Itsepuhdistuvat lasit helpottavat huoltoa erityisesti vaikeasti saavutettavissa ikkunoissa. Turvalasit lisäävät murtoturvallisuutta ja ovat suositeltavia alakerroksissa tai muissa riskialttiissa paikoissa.

Remontin toteutus

Ikkunaremontti on monivaiheinen projekti, joka vaatii huolellista suunnittelua onnistuakseen. Hyvin suunniteltu hanke etenee sujuvasti ja minimoi asukkaalle aiheutuvat häiriöt.

Vaiheet

Ikkunaremontti alkaa nykytilanteen kartoituksella, jossa selvitetään ikkunoiden kunto, määrä ja koko. Suunnitteluvaiheessa valitaan ikkunatyyppi ja määritellään tekniset vaatimukset. Kilpailutusvaiheessa pyydetään tarjouksia useilta toimittajilta ja valitaan paras kokonaisuus. Asennusvaiheen jälkeen tehdään lopputarkastus, jossa varmistetaan työn laatu.

Asennusprosessi

Yksittäisen ikkunan vaihto kestää tyypillisesti muutaman tunnin. Prosessi alkaa vanhan ikkunan poistolla, minkä jälkeen uusi ikkuna asennetaan paikalleen. Karmin ja seinän välinen tila tilkitään ja eristetään huolellisesti, sillä huono tilkitseminen aiheuttaa vuotoja ja vedon tunnetta. Lopuksi asennusalue siivotaan ja ikkunan toiminta tarkastetaan.

Ajoitus

Ikkunaremontti kannattaa ajoittaa lämpimään vuodenaikaan, jolloin lämpötilavaihtelut eivät aiheuta ongelmia asennuksen aikana. Kevät ja syksy ovat parhaita ajankohtia, koska silloin ei ole kuuminta eikä kylmintä. Talvella asennus on mahdollinen, mutta vaatii erityisjärjestelyjä lämpötilan ylläpitämiseksi. Taloyhtiöissä ikkunaremontti suunnitellaan yleensä osana pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaa.

Asuminen remontin aikana

Ikkunaremontin aikana asunnossa voi yleensä asua normaalisti. On kuitenkin varauduttava siihen, että asennuksen aikana lämpötila voi laskea hetkellisesti, kun vanha ikkuna on poistettu ja uutta ei ole vielä asennettu. Pölyä syntyy erityisesti vanhan ikkunan poiston yhteydessä, joten huonekalut ja tavarat kannattaa suojata. Työmelu on päiväaikaan normaalia rakennusmelua.

Kustannukset

Ikkunaremontin hinta vaihtelee merkittävästi riippuen ikkunoiden määrästä, tyypistä ja koosta. Hintaan vaikuttavat myös asennuskustannukset, jotka voivat vaihdella alueittain. Kokonaisbudjetin suunnittelu etukäteen auttaa välttämään ikäviä yllätyksiä.

Hintatekijät

Suurin hintatekijä on ikkunoiden määrä – luonnollisesti mitä enemmän ikkunoita, sitä suurempi kokonaiskustannus. Ikkunatyyppi vaikuttaa hintaan merkittävästi; korkeamman laatuluokan ikkunat maksavat enemmän, mutta tarjoavat myös paremman eristyksen ja pidemmän käyttöiän. Suuret ikkunat ovat kalliimpia kuin pienet, ja erikoismuodot nostavat hintaa.

Tyypilliset hinnat

Yksittäisen ikkunan hinta vaihtelee muutamasta sadasta eurosta yli tuhanteen euroon. Perusikkunat ovat edullisimpia, kun taas laadukkaat ja premium-tason ikkunat maksavat enemmän. Asennuskustannus on tyypillisesti 100–200 euroa ikkunaa kohden, mutta voi vaihdella työn vaativuuden mukaan.

Kokonaiskustannus

Kokonaiskustannus riippuu asunnon koosta ja ikkunamäärästä. Kerrostalohuoneistossa ikkunoita on tyypillisesti 4–8 kappaletta, ja kokonaiskustannus on 3 000–8 000 euroa. Omakotitalossa ikkunoita voi olla 15–25 kappaletta, jolloin kustannus nousee 8 000–20 000 euroon. Rivitaloasunto sijoittuu näiden väliin.

Rahoitus

Ikkunaremonttiin on saatavilla erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Taloyhtiön yhteishankkeessa kustannukset voidaan rahoittaa taloyhtiölainalla, jolloin maksu jakautuu pidemmälle ajalle vastikkeisiin sisältyen. Kotitalousvähennys on mahdollinen työn osuudesta yksityishenkilöille, jotka teettävät työn itse; taloyhtiön teettämästä remontista osakas ei saa kotitalousvähennystä. ARA:n energia-avustusta voi hakea, jos remontti parantaa rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi.

Taloyhtiön ikkunaremontti

Taloyhtiössä ikkunaremontti on yhteinen hanke, joka koskee kaikkia osakkaita. Ikkunat kuuluvat pääsääntöisesti taloyhtiön kunnossapitovastuulle, joten yksittäinen osakas ei voi päättää ikkunoiden vaihdosta yksin. Taloyhtiön ikkunaremontti on usein laajuutensa vuoksi merkittävä investointi.

Päätöksenteko

Ikkunaremontti etenee taloyhtiössä vaiheittain. Hallitus vastaa kuntoselvityksestä ja hankkeen valmistelusta. Varsinaisen päätöksen tekee yhtiökokous, jossa äänestetään remontin toteuttamisesta ja kustannusjaosta. Toteutuksesta vastaa valittu urakoitsija hallituksen valvonnassa.

Kustannusjako

Taloyhtiön ikkunaremontin kustannukset jaetaan osakkaiden kesken yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Yleisin tapa on jakaa kustannukset osakelukulaskelman mukaan, jolloin suurempi huoneisto maksaa enemmän. Mahdollista on myös jakaa kustannukset huoneistoittain tai neliömetrien mukaan.

Vastuut

Vastuunjako ikkunoiden osalta on yleensä selkeä. Taloyhtiö vastaa ikkunoista rakenteena, mukaan lukien karmit, puitteet ja lasit. Sisäpuitteet kuuluvat usein myös taloyhtiön vastuulle. Osakas vastaa omista lisävarustuksistaan, kuten verhokiskoista, sälekaihtimista ja sisäpuolen pintakäsittelystä.

Aikataulu

Taloyhtiön ikkunaremontti on laaja hanke, jonka kokonaisaikataulu on tyypillisesti 6–12 kuukautta. Suunnitteluvaihe kestää 3–6 kuukautta, jonka aikana tehdään kuntoselvitys, kilpailutetaan urakoitsijat ja tehdään päätökset. Toteutusvaihe kestää 2–6 kuukautta riippuen taloyhtiön koosta. Yksittäisen asunnon ikkunoiden vaihto kestää 1–2 päivää.

Energiatehokkuus

Uudet ikkunat ovat yksi tehokkaimmista tavoista parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Vanhat, huonokuntoiset ikkunat voivat aiheuttaa jopa 25 prosenttia rakennuksen lämpöhäviöistä, joten niiden uusiminen näkyy suoraan lämmityslaskussa.

Säästöpotentiaali

Energiansäästön suuruus riippuu vanhojen ikkunoiden kunnosta ja tyypistä. Jos vaihdettavana on vanhat kaksilasiset ikkunat, säästö voi olla 10–20 prosenttia lämmityskuluista. Jos vanhat ikkunat ovat jo kolmilasiset mutta ikääntyneet, säästö on pienempi, tyypillisesti 5–10 prosenttia.

Takaisinmaksuaika

Ikkunaremontin takaisinmaksuaika riippuu monesta tekijästä: investoinnin suuruudesta, lämmityskustannusten tasosta ja saavutetusta säästöstä. Tyypillisesti takaisinmaksuaika on 10–20 vuotta, mutta korkeilla energiahinnoilla se voi olla lyhyempikin. Tärkeää on muistaa, että ikkunat tuovat myös muita hyötyjä kuin pelkän energiansäästön.

Energiatodistus

Ikkunoiden uusiminen vaikuttaa rakennuksen energiatodistukseen positiivisesti. E-luku laskee, kun lämmönläpäisykerroin paranee. Tämä voi nostaa rakennuksen energialuokkaa ja siten parantaa sen arvoa. Erityisesti myyntitilanteessa parempi energialuokka on etu.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin ikkunat pitää uusia?

Ikkunat kannattaa uusia, kun ne ovat 30–50 vuotta vanhoja ja alkavat näyttää iän merkkejä. Tyypillisiä merkkejä uusimistarpeesta ovat vedon tunne, huurtuminen lasien välissä, tiivisteiden kovettuminen ja halkeilu sekä puuosien lahovauriot. Myös korkea energiankulutus voi kertoa ikkunoiden heikosta eristyskyvystä. Lahovauriot vaativat välitöntä puuttumista.

Paljonko ikkunaremontti maksaa?

Yhden ikkunan hinta asennettuna on tyypillisesti 500–1 200 euroa riippuen ikkunan tyypistä ja laadusta. Kerrostalohuoneiston kaikki ikkunat maksavat yhteensä noin 3 000–8 000 euroa. Omakotitalossa, jossa ikkunoita on enemmän, kustannus on tyypillisesti 8 000–20 000 euroa. Hinnat vaihtelevat alueittain ja toimittajittain.

Paljonko uudet ikkunat säästävät lämmityskuluissa?

Uudet ikkunat voivat vähentää lämmityskustannuksia 10–20 prosenttia, jos vanhat ikkunat ovat selvästi huonokuntoiset. Säästön suuruus riippuu lähtötilanteesta: mitä huonommat vanhat ikkunat, sitä suurempi hyöty uusista. Jos vanhat ikkunat ovat kohtuullisessa kunnossa, säästö voi jäädä pienemmäksi.

Kuka päättää taloyhtiön ikkunaremontista?

Taloyhtiön yhtiökokous päättää ikkunoiden uusimisesta, koska kyseessä on merkittävä kunnossapitotoimi. Hallitus valmistelee asian, teettää kuntoselvityksen ja hankkii tarjoukset. Päätösehdotus tuodaan yhtiökokoukselle, jossa osakkaat äänestävät remontin toteuttamisesta ja rahoitustavasta.

Voiko osakas uusia omat ikkunansa?

Ikkunat kuuluvat tyypillisesti taloyhtiön vastuulle ja kunnossapitoon. Osakas ei voi oma-aloitteisesti uusia ikkunoita ilman taloyhtiön lupaa. Jos osakas haluaa uudet ikkunat ennen taloyhtiön yhteistä hanketta, asia täytyy sopia taloyhtiön kanssa kirjallisesti. Tällöin sovitaan myös mahdollisesta hyvityksestä, kun taloyhtiö aikanaan uusii muut ikkunat.

Lue myös

• Energiaremontti
• Taloyhtiön korjaushanke
• Lämmitysjärjestelmät
• Asumiskulut
• Rakennuslupa

Lähteet

• Ympäristöministeriö – Rakentamismääräykset
• Suomen rakentamismääräyskokoelma (Finlex)
• ARA – Energia-avustukset
• Verohallinto – Kotitalousvähennys

Artikkeli julkaistu 17.9.2026.