Asbestityön työturvallisuusvaatimukset
Asbestityön työturvallisuusvaatimukset: purkutyölupa, ennakkoilmoitus, raja-arvo 0,01 kuitua/cm³, hengityksensuojaimet, työmenetelmät ja tilaajan vastuut.
Asbestityö on erityistä varovaisuutta ja ammattitaitoa edellyttävää työtä, jota säädellään lainsäädännöllä tiukasti. Asbestin terveysvaarallisuuden vuoksi työturvallisuusvaatimukset ovat tarkkoja ja kattavia. Tämä artikkeli käsittelee asbestityön työturvallisuusvaatimuksia Suomessa: lainsäädäntöä, lupavaatimuksia, suojautumista ja turvallisia työmenetelmiä.
Asbestityön määritelmä
Asbestityöllä tarkoitetaan työtä, jossa käsitellään asbestipitoisia materiaaleja ja jossa työntekijä voi altistua asbestikuiduille.
Asbestityön piiriin kuuluvat työt
Asbestityöksi luetaan tyypillisesti esimerkiksi:
Asbestipitoisten rakenteiden ja laitteiden purkaminen, poistaminen ja säilyttäminen
Asbestipitoisten materiaalien huolto- ja korjaustyöt
Asbestipitoisten esineiden ja materiaalien kuljettaminen, käsittely ja hävittäminen
Asbestia sisältävien rakenteiden suojaus, kotelointi ja kapselointi
Asbestinäytteiden ottaminen materiaaleista, joiden epäillään sisältävän asbestia
Luvanvaraisella asbestipurkutyöllä tarkoitetaan laissa 684/2015 asbestia sisältävien rakenteiden ja teknisten järjestelmien purkamista ja poistamista, säilytettävien rakenteiden suojausta, purkukohteen siivoamista ja muuta välittömästi purkamiseen liittyvää työtä, jossa voidaan altistua asbestipölylle. Sama koskee kunnossapito- ja huoltotyötä, jossa muodostuu asbestipölyä.
Asbestityön erityispiirteet
Asbestityö eroaa tavanomaisesta rakennustyöstä terveysriskinsä vuoksi. Asbestikuidut ovat hengitettynä vaarallisia ja voivat aiheuttaa vakavia sairauksia vuosikymmenten viiveellä.
Asbestin aiheuttamat sairaudet, kuten asbestoosi, keuhkosyöpä ja mesoteliooma, ovat vakavia ja usein parantumattomia. Tämän vuoksi asbestialtistumisen ehkäiseminen on ensisijainen tavoite kaikessa asbestityössä.
Lainsäädännöllinen perusta
Asbestityön turvallisuutta säännellään useilla laeilla ja asetuksilla, jotka asettavat vaatimuksia työnantajille, työntekijöille ja tilaajille.
Työturvallisuuslaki
Työturvallisuuslaki (738/2002) on asbestityön turvallisuuden perusta. Laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.
Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työhön liittyvät vaarat, mukaan lukien asbestialtistuminen, ja ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden torjumiseksi.
Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta
Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) sisältää yksityiskohtaiset vaatimukset asbestityölle. Asetusta muutettiin 21.12.2025 alkaen, ja osa muutoksista tulee sovellettavaksi 21.12.2026. Asetus määrittelee muun muassa:
Asbestikartoituksen ja ennakkoilmoituksen
Työilman asbestikuitupitoisuuden raja-arvon
Suojautumistoimenpiteet
Työmenetelmien vaatimukset
Mittaus- ja seurantavaatimukset
Muut säädökset
Asbestityötä koskevat myös:
Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015), jossa säädetään asbestipurkutyöluvasta ja työntekijöiden pätevyydestä
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009)
Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
Asbestipurkutyölupa
Asbestipurkutyötä saa tehdä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on saanut siihen luvan. Lupa on luvanvaraisen asbestipurkutyön keskeinen edellytys.
Luvan myöntäminen
Asbestipurkutyöluvan myöntää Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosasto, joka toimii 1.1.2026 alkaen valtakunnallisena työsuojeluviranomaisena. Lupa on valtakunnallinen. Lupa voidaan myöntää yksityiselle henkilölle, elinkeinonharjoittajalle, osakeyhtiölle, osuuskunnalle tai julkisyhteisölle.
Luvan edellytyksinä ovat muun muassa:
Hakija on täysi-ikäinen, ei ole konkurssissa eikä liiketoimintakiellossa
Käytössä on turvalliseen asbestipurkuun tarvittavat laitteet ja välineet, kuten ilmankäsittelylaitteet, sekä niiden huoltotilat
Hakijan aiempi toiminta ei osoita tätä ilmeisen sopimattomaksi työturvallisuusmääräysten noudattamisen osalta
Lupahakemuksen käsittely on maksullista.
Luvan voimassaolo
Asbestipurkutyölupa myönnetään ensimmäisellä kerralla määräaikaisena kolmeksi vuodeksi. Uusittaessa lupa voidaan myöntää määräaikaisena tai toistaiseksi voimassa olevana, jos toiminta on valvonnassa kertyneiden tietojen perusteella hoidettu asianmukaisesti.
Lupa voidaan peruuttaa, mikäli toiminnanharjoittaja laiminlyö säädösten noudattamisen tai ei enää täytä luvan edellytyksiä.
Luparekisteri
Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosasto ylläpitää julkista rekisteriä asbestipurkutyöluvista. Rekisteristä voi tarkistaa, onko urakoitsijalla voimassa oleva asbestipurkutyölupa.
Rekisterin käyttäminen auttaa tilaajia varmistamaan, että asbestipurkutyö teetetään luvanvaraisella toimijalla.
Ennakkoilmoitus
Työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan on ilmoitettava asbestipurkutyölupaa edellyttävästä työstä etukäteen työsuojeluviranomaiselle eli Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolle.
Ilmoituksen sisältö
Ennakkoilmoitukseen sisältyy:
Työkohteen sijainti ja kuvaus
Asbestin sijainti ja määrä
Purkutyön aikataulu
Käytettävät työmenetelmät
Suojaustoimenpiteet
Jätteen käsittelytapa
Työtä johtavan henkilön tiedot
Ilmoitusaika
Ilmoitus tehdään kirjallisesti, jos mahdollista vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Jos tämä ei ole mahdollista, esimerkiksi äkillisessä vahinkotilanteessa, ilmoitus tehdään heti kun se on mahdollista. Ilmoitus uusitaan, jos olosuhteet muuttuvat niin, että altistuminen lisääntyy merkittävästi, ja sitä täydennetään, jos työhön tulee muu kuin ilmoitettu työntekijä.
Ilmoituksen käsittely
Työsuojeluviranomainen kirjaa ilmoituksen ja voi tarvittaessa antaa ohjeita tai tehdä tarkastuskäynnin työkohteeseen. Ilmoitus ei ole lupahakemus, vaan informaatio viranomaiselle.
Henkilönsuojaimet
Asbestityössä käytettävät henkilönsuojaimet ovat keskeinen osa työntekijöiden suojausta.
Hengityksensuojaimet
Asbestityössä käytetään hengityksensuojainta, joka suodattaa tehokkaasti asbestikuidut. Suojaimen valinta riippuu työn luonteesta ja altistumistasosta.
Työsuojeluviranomaisen soveltamisohjeen mukaan osastointimenetelmällä purettaessa murenemattomia materiaaleja käytetään kokonaamarilla varustettua, puhaltimella ilmaa ahtaavaa suojainta, jossa on P3-luokan suodatin. Murenevia materiaaleja purettaessa käytetään kokonaamaria, johon hengitysilma tuotetaan paineilmalaitteella. Tietyissä pienimuotoisissa töissä voidaan käyttää puolinaamaria P3-suodattimella (työn salliessa vähintään P2).
Kasvoille tiivistyvän hengityksensuojaimen tiiveys on varmistettava mittaamalla käyttöönotettaessa, käytön olosuhteiden muuttuessa ja tämän jälkeen vähintään vuoden välein. Testaus tehdään kvantitatiivisella menetelmällä ja dokumentoidaan.
Suojavaatetus
Asbestityössä käytetään kertakäyttöistä suojahaalaria, joka estää asbestikuitujen tarttumisen vaatteisiin ja iholle. Haalarin on oltava ehjä ja se on hävitettävä asbestijätteenä työn jälkeen.
Suojavaatetukseen kuuluvat myös suojakäsineet, kengänsuojat ja tarvittaessa päänsuojus.
Suojainten huolto ja hävitys
Kertakäyttöiset suojaimet hävitetään asbestijätteenä jokaisen käyttökerran jälkeen. Uudelleenkäytettävät suojaimet, kuten hengityksensuojaimet, puhdistetaan asianmukaisesti käytön jälkeen.
Suojainten riisuminen tehdään hallitusti siten, että asbestikuidut eivät pääse leviämään. Suojavaatteet imuroidaan ja riisutaan sulkutilassa, ja hengityssuojaimen suodattimet tulpataan ennen altistumisalueelta poistumista.
Työmenetelmät
Turvallinen asbestityö edellyttää asianmukaisia työmenetelmiä, jotka minimoivat kuitujen vapautumisen ja leviämisen.
Osastointi
Sisätiloissa asbestipurkutyö tehdään tyypillisesti osastoidussa tilassa, joka on eristetty ympäristöstä. Osastointi estää asbestikuitujen leviämisen työmaa-alueen ulkopuolelle.
Osastointi rakennetaan muovikalvoista ja teippauksista. Osaston rakenne ja tiiviys tarkastetaan ennen työn aloittamista.
Osastointiin järjestetään alipaineistus, joka ylläpitää ilmavirran suunnan ulkoa sisään päin. Alipaineistus estää kuitujen karkaamisen työtilasta.
Märkäpurkumenetelmä
Asetuksen mukaan asbestityö tehdään ensisijaisesti niin, ettei asbestipölyä synny, ja pölyn syntymistä vähennetään pölynsidonnalla, kohdepoistolla tai jatkuvalla sedimentoinnilla. Materiaalin kastelu on yleinen pölynsidonnan keino.
Kastelu tehdään huolellisesti siten, että materiaali kostuu läpikotaisin. Kasteluvettä käytetään riittävästi koko työn ajan.
Märkäpurkumenetelmä soveltuu useimpiin asbestimateriaaleihin. Joissakin tilanteissa, kuten sähkölaitteiden läheisyydessä, märkäpurku ei ole mahdollista.
Kokonaisina irrottaminen
Mikäli asbestimateriaali voidaan irrottaa kokonaisina kappaleina ilman rikkomista, tämä on suositeltava menetelmä. Esimerkiksi ulkona purettavat asbestisementtilevyt irrotetaan ehjinä. Kokonaisten kappaleiden irrottaminen minimoi kuitujen vapautumisen.
Kokonaisina irrotetut kappaleet pakataan tiiviisti ennen siirtoa työmaa-alueen ulkopuolelle.
Imurointi
Asbestityössä käytetään HEPA-suodattimella varustettuja imureita, jotka keräävät pölyn tehokkaasti eivätkä päästä kuituja takaisin ilmaan.
Tavanomaiset imurit eivät sovellu asbestimateriaalin imurointiin, sillä ne voivat levittää kuituja ilmaan.
Ilman puhtauden hallinta
Asbestityössä työilman puhtaus on keskeinen turvallisuustekijä.
Alipaineistus
Alipaineistus ylläpitää osastoidussa tilassa alipainetta ympäristöön nähden. Alipaineistuslaite imee ilmaa osastosta ja suodattaa sen HEPA-suodattimen läpi ennen ulospuhallusta.
Alipaineistuksen teho mitoitetaan osastokoon ja työn mukaan. Alipainetta seurataan mittarilla työn aikana.
Ilmanpuhdistus
Osastoituun tilaan voidaan sijoittaa ilmanpuhdistimia, jotka suodattavat ilmassa olevia kuituja. Ilmanpuhdistimet täydentävät alipaineistusta ja parantavat työilman laatua.
Ilmamittaukset
Työilman asbestikuitupitoisuutta mitataan riskinarvioinnin perusteella työn aikana ja sen jälkeen. Työntekijän hengitysilman asbestipitoisuus ei saa ylittää 0,01 kuitua/cm³ kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona. Raja-arvo kiristyi tähän aiemmasta 0,1 kuidusta 21.12.2025 alkaen. Ilman kuidut lasketaan 21.12.2026 alkaen elektronimikroskopialla tai vastaavan tarkkuuden menetelmällä.
Tilojen puhdistuksen jälkeen varmistetaan mittaamalla, ettei altistumisalueen ilmassa ole asbestia yli 0,01 kuitua/cm³. Purkutyön tehnyt työnantaja ja rakennuttaja laativat tilan käyttöönotosta yhteisen asiakirjan.
Mittaustulokset dokumentoidaan ja säilytetään osana työturvallisuusdokumentaatiota.
Jätteen käsittely
Asbestijätteen asianmukainen käsittely on osa turvallista asbestityötä.
Pakkaaminen
Asbestijäte pakataan tiiviisiin säkkeihin tai astioihin välittömästi purkutyön yhteydessä. Pakkaukset merkitään asbestivaroitusmerkinnällä.
Pakkauksen on oltava riittävän vahva kestämään kuljetuksen ja käsittelyn. Rikkinäiset pakkaukset korvataan ehjillä.
Kuljetus
Jäteasetuksen (978/2021) mukaan asbestijäte kerätään ja kuljetetaan viivytyksettä käsittelyyn erillään muusta jätteestä.
Kuljetusasiakirjat laaditaan vaarallisen jätteen kuljetusta koskevien säädösten mukaisesti.
Loppukäsittely
Asbestijäte toimitetaan vaarallisen jätteen vastaanottopisteeseen, jolla on lupa asbestijätteen käsittelyyn. Asbestijäte loppusijoitetaan tyypillisesti kaatopaikalle, joka on hyväksytty asbestijätteen vastaanottoon.
Dokumentointi
Asbestityön dokumentointi on monilta osin lakisääteistä, esimerkiksi asbestikartoitus, mittaukset ja hengityssuojainten tiiveystestaus dokumentoidaan.
Dokumentoitavat asiat
Asbestityössä dokumentoidaan:
Ennakkoilmoitus ja sen liitteet
Työsuunnitelma ja riskiarviointi
Käytetyt työmenetelmät ja suojaustoimenpiteet
Työilman mittaustulokset
Työntekijöiden henkilökohtainen altistumisrekisteri
Jätteen käsittelyn dokumentit
Loppusiivous ja -tarkastus
Säilytysajat
Asbestityön dokumentteja säilytetään pitkään, koska asbestisairaudet ilmenevät vuosikymmenten viiveellä. Altistuneita koskevien tietojen säilytysajoista säädetään erikseen, ja ne ovat vuosikymmeniä.
Tiedon luovuttaminen
Altistumistiedot on luovutettava työntekijälle pyydettäessä. Tiedot voidaan luovuttaa myös työterveyshuollolle terveysseurantaa varten.
Työsuojeluviranomaisella on oikeus tarkastaa asbestityön dokumentaatio valvontakäynnin yhteydessä.
Työntekijöiden pätevyys ja koulutus
Asbestityötä tekevien työntekijöiden koulutus ja pätevyys ovat edellytyksiä turvalliselle työlle.
Koulutusvaatimukset
Asbestipurkutyötä saa tehdä vain työntekijä, jolla on talonrakennusalan ammattitutkinnon osa Asbestityöt ja joka on merkitty asbestipurkutyöhön pätevien henkilöiden rekisteriin. Lisäksi työnantajan on annettava asbestityötä tekeville teoreettista ja käytännön opetusta ja ohjausta, joka uusitaan vähintään kolmen vuoden välein, ja työntekijä saa siitä kirjallisen todistuksen. Opetus kattaa muun muassa:
Asbestin terveysriskeistä
Asbestilajien tunnistamisesta
Turvallisista työmenetelmistä
Henkilönsuojainten käytöstä
Jätteen käsittelystä
Hätätilannetoiminnasta
Perehdytys
Työnantaja perehdyttää työntekijät kunkin työkohteen erityispiirteisiin. Perehdytys sisältää tiedot kohteen asbestimateriaaleista, käytettävistä menetelmistä ja suojaustoimenpiteistä.
Työnjohto
Asbestityötä johtavalla henkilöllä on oltava riittävä kokemus ja koulutus työn turvalliseen johtamiseen. Työnjohtaja vastaa työturvallisuuden toteutumisesta työkohteessa.
Terveysseuranta
Asbestityötä tekevien työntekijöiden terveyttä seurataan työterveyshuollossa.
Terveystarkastukset
Asbestityötä tekevät työntekijät käyvät säännöllisissä terveystarkastuksissa. Alkutarkastus tehdään ennen asbestityön aloittamista ja seurantatarkastukset määräajoin työn jatkuessa.
Terveystarkastuksissa arvioidaan työntekijän soveltuvuutta asbestityöhön ja seurataan mahdollisia terveysmuutoksia.
Seurannan jatkuminen
Terveysseuranta jatkuu myös asbestityön päättymisen jälkeen. Asbestin aiheuttamat sairaudet voivat ilmetä vuosikymmenten viiveellä, joten pitkäaikainen seuranta on tarpeen.
Altistumisrekisteri
Työnantaja ylläpitää rekisteriä asbestille altistuneista työntekijöistä. Rekisteriin merkitään työntekijän tiedot, altistumisaika ja -olosuhteet.
Työterveyslaitos ylläpitää valtakunnallista ASA-rekisteriä (ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvien rekisteri), johon työnantaja ilmoittaa asbestille altistuneet työntekijät.
Tilaajan velvollisuudet
Asbestipurkutyön tilaajalla on velvollisuuksia, jotka liittyvät työn turvalliseen toteuttamiseen.
Selvitysvelvollisuus
Rakennuttajan tai muun rakennushanketta ohjaavan tahon, ja jos sellaista ei ole, tilaajan, on huolehdittava asbestikartoituksesta. Työsuojeluhallinnon mukaan käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa on varmistuttava, sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia.
Kartoitus dokumentoidaan ja luovutetaan urakoitsijalle, jotta tämä voi suunnitella työn turvallisesti. Kartoittajalta edellytetään riittävää perehtyneisyyttä ja ammatillista osaamista; laki ei vaadi tiettyä sertifikaattia.
Luvan varmistaminen
Tilaajan kannattaa varmistaa, että asbestipurkutyötä tekevällä urakoitsijalla on voimassa oleva asbestipurkutyölupa. Luvan voimassaolon voi tarkistaa Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosaston julkisesta rekisteristä.
Työn valvonta
Tilaaja voi valvoa työn suorittamista joko itse tai palkkaamansa valvojan kautta. Valvonnassa varmistetaan, että työ tehdään suunnitelmien ja säädösten mukaisesti.
Yhteenveto
Asbestityön turvallisuutta säätelevät työturvallisuuslaki, laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) ja valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015). Luvanvaraisen asbestipurkutyön tekijällä on oltava Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosaston myöntämä lupa, ja työntekijöiden on oltava pätevien henkilöiden rekisterissä. Työstä ilmoitetaan etukäteen, mahdollisuuksien mukaan vähintään seitsemän päivää ennen aloitusta. Hengitysilman raja-arvo on 21.12.2025 alkaen 0,01 kuitua/cm³, ja sama taso koskee tilan puhtausmittausta työn jälkeen. Tilaajan tehtävä on huolehtia kartoituksesta ja tarkistaa urakoitsijan lupa.
Asumisen, asuntokaupan ja remonttien työkalut samassa paikassa
Luo maksuton tili ja pääset hyödyntämään työkaluja ja kilpailutuksia, jotka auttavat tekemään parempia päätöksiä ja säästämään rahaa.
Usein kysytyt kysymykset
Kuka saa tehdä asbestipurkutyötä?
Asbestipurkutyötä saa tehdä asbestipurkutyöluvan saanut henkilö tai yritys, ja työntekijöiden on oltava pätevien henkilöiden rekisterissä. Lupa haetaan Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolta, ja se edellyttää muun muassa asianmukaisia laitteita ja huoltotiloja.
Mitä suojaimia asbestityössä käytetään?
Asbestipurkutyössä käytetään tiiveysmitattua hengityksensuojainta ja kertakäyttöistä suojahaalaria. Osastoinnissa käytetään tyypillisesti kokonaamaria, puhallinta ja P3-suodatinta, murenevia materiaaleja purettaessa paineilmalaitetta.
Mikä on asbestikuitujen raja-arvo työilmassa?
Asbestikuitujen suurin sallittu pitoisuus työntekijän hengitysilmassa on 21.12.2025 alkaen 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä kahdeksan tunnin aikapainotettuna keskiarvona. Aiemmin raja-arvo oli 0,1 kuitua/cm³.
Onko asbestityöstä ilmoitettava viranomaisille?
Kyllä, luvanvaraisesta asbestipurkutyöstä tehdään kirjallinen ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle, jos mahdollista vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Ilmoitus sisältää tiedot työkohteesta, menetelmistä ja aikataulusta.
Saako tavallinen remonttimies purkaa asbestia?
Ei ilman lupaa. Kun asbestipurkutyö tehdään korvausta vastaan työsuhteessa tai yrittäjänä, tekijällä on oltava asbestipurkutyölupa ja työntekijöiden on oltava pätevien henkilöiden rekisterissä. Luvaton asbestipurkutyö on rangaistavaa ja vaarantaa tekijän ja ympäristön terveyden.
Lue myös
- Asbestipurkutyö – vaatimukset ja prosessi
- Asbestikuitujen mittaus ilmasta
- Asbestiurakoitsijan valinta
- Asbesti taloyhtiössä – päätöksenteko ja vastuut