1960-luvun kerrostalo – rakenteet, riskit ja remontit

1960-luvun kerrostalot edustavat Suomen elementtirakentamisen alkuvaihetta. Ne rakennettiin vastaamaan sodanjälkeistä asuntopulaa ja kaupungistumista. Suurin osa kriittisistä remonteista – putket, julkisivut, katot – on jo tehty tai pitäisi olla tehty. Mutta dokumentaation taso vaihtelee, ja joissakin kohteissa remontteja on lykätty liian pitkään.

Tässä artikkelissa käymme läpi 1960-luvun kerrostalojen tyypilliset rakenteet ja mitä kannattaa erityisesti huomioida.

Analysoi 1960-luvun kohde AsuntoPulssi tunnistaa rakennusvuosikymmenen tyypilliset riskit ja vertaa niitä kohteen remonttitietoihin.

---

1960-luvun kerrostalojen tausta

Rakentamisen konteksti

Tyypillinen 1960-luvun kerrostalo

• Betonielementti tai tiiliverhoiltu betonirunko
• 3–6 kerrosta
• Tasakatto tai loiva katto
• Pienet tai ei parvekkeita
• Koneellinen poistoilmanvaihto tai painovoimainen
• Öljylämmitys tai kaukolämpö

---

Kriittiset rakenteet ja riskit

1. Julkisivut

1960-luvulla käytettiin useita julkisivutyyppejä:

Remonttitilanne: Useimmissa 1960-luvun taloissa julkisivuremontti on todennäköisesti jo tehty. Jos ei, tilanne kannattaa selvittää.

Kustannus: Tyypillisesti noin 5 000–25 000 € per huoneisto, riippuen laajuudesta ja toteutustavasta.

---

2. Tasakatot ja vesikatot

Tasakatot olivat yleisiä 1960-luvulla ja ovat tunnettuja ongelmakohteita.

Tyypilliset ongelmat:

Remonttitilanne: Tasakatot on usein korjattu tai muutettu harjakatoiksi.

Kustannus: 3 000–15 000 € per huoneisto.

---

3. Putket ja viemärit

1960-luvun putkistot ovat olleet remontoitavina jo vuosia.

Tyypilliset materiaalit ja tilanne:

Huomioitavaa: Jos putkiremonttia ei ole tehty, tilanne kannattaa selvittää viipymättä.

Kustannus: Täysi linjasaneeraus tyypillisesti noin 800–1 500 €/m², eli suuruusluokaltaan 50 000–100 000 € asuntoa kohti. Hinta vaihtelee kohteen ja urakoitsijan mukaan.

---

Tarkista putkien tilanne AsuntoPulssi analysoi, onko putkiremontti tehty ja mitä se sisälsi.

---

4. Parvekkeet

1960-luvun parvekkeissa on usein samat ongelmat kuin julkisivuissa.

Tyypilliset piirteet:

• Pienet betoniparvekkeet
• Teräskaiteet (ruostuminen)
• Ei lasitusta (lisätty myöhemmin monissa)

Remonttitilanne: Usein kunnostettu julkisivuremontin yhteydessä.

Kustannus: 2 000–8 000 € per huoneisto.

---

5. Ilmanvaihto

1960-luvun ilmanvaihto on vaihteleva:

Remonttitilanne: Ilmanvaihdon parannus on usein huomioitu muiden remonttien yhteydessä.

---

6. Sähköjärjestelmät

1960-luvun sähköjärjestelmät ovat vanhanaikaisia:

Tyypilliset ongelmat:

• Kapasiteetti riittämätön nykyisille tarpeille
• Alumiinijohdotus osassa kohteita (paloturvallisuusriski)
• Puutteellinen maadoitus
• Vanhat sulakekeskukset

Remonttitilanne: Usein päivitetty putkiremontin yhteydessä, mutta tarkista.

---

1960-luvun erityispiirteet

Myöhemmät kattomuutokset

Monissa 1960-luvun taloissa tasakatto on muutettu harjakatoksi. Tämä vähentää vuotoriskiä, mutta kannattaa tarkistaa:

• Milloin muutos tehty?
• Onko yläpohjan eristys riittävä?
• Onko tuuletus kunnossa?

Hissittömät talot

1960-luvun taloissa hissi on usein vain korkeammissa (5+ kerrosta) taloissa. Hissin puute vaikuttaa:

• Asumismukavuuteen
• Esteettömyyteen
• Jälleenmyytävyyteen

Dokumentaation taso

1960-luvun talojen dokumentaatio voi olla puutteellista:

• Piirustukset voivat puuttua tai olla epätarkkoja
• Remonttien dokumentointi vaihtelee
• KPTS/PTS:n taso vaihtelee

---

Tarkistuslista ostajalle

Remonteista

• Putkiremontti: Tehty? Milloin? Mitä sisälsi?
• Julkisivu: Peruskorjattu vai vain maalattu?
• Katto: Tasakatto korjattu tai muutettu harjakatoksi?
• Parvekkeet: Kunnostettu?
• Ikkunat: Vaihdettu?
• Sähköt: Päivitetty?

Asiakirjoista

• KPTS/PTS: Mitä remontteja on suunnitteilla?
• Kuntotutkimukset: Onko tehty julkisivu-, parveke-, putkistotutkimuksia?
• Tilinpäätös: Mikä on taloudellinen tilanne?
• Remonttidokumentaatio: Onko dokumentoitu mitä tehtiin?

Erityishuomioita

• Hissi: Onko, tarvitaanko?
• Ilmanvaihto: Toimiiko riittävästi?
• Energiatehokkuus: Mikä on energialuokka?

---

Esimerkkikohde: 1960-luvun kerrostalo

Kohteen tiedot

Remonttitilanne

Arvio

Positiivista:

• Kaikki suuret remontit tehty
• Katto muutettu harjakatoksi (vähentää riskiä)
• Sähköt ja putket uusittu
• Matala yhtiölaina

Huomioitavaa:

• Ei hissiä (esteettömyys, jälleenmyynti)
• Ilmanvaihto alkuperäinen (energiatehokkuus)
• Seuraavat remontit ehkä 20–30 v päässä

Suositus: Hyvä vaihtoehto edulliseen hintaan, jos hissittömyys sopii.

---

1960-luku vs muut vuosikymmenet

---

Usein kysytyt kysymykset

Ovatko 1960-luvun talot hyviä ostoksia?

Voivat olla hyviä vaihtoehtoja, jos suuret remontit on tehty. Hinta on usein edullisempi kuin uudemmissa taloissa, ja hyvin hoidetussa talossa ei välttämättä ole välitöntä remonttitarvetta. Tilanne vaihtelee kohteittain.

Miksi 1960-luvun taloissa on jo tehty putkiremontti?

Käyttövesiputkien käyttöikä on 40–50 vuotta. 1960-luvun putket saavuttivat tämän 2000–2010-luvulla, joten useimmissa taloissa remontti on jo tehty.

Onko 1960-luvun talon energiatehokkuus huono?

Yleensä energialuokka on E–G. Ilmanvaihdossa ei ole lämmöntalteenottoa, ja eristeet ovat nykystandardeja heikommat. Tämä näkyy lämmityskuluissa.

Miten hissittömyys vaikuttaa arvoon?

Hissittömyys alentaa asunnon arvoa ja kaventaa ostajakuntaa. Vaikutus riippuu kerroksesta ja alueen kysynnästä.

---

Lue myös

• 1950-luvun kerrostalo – riskit ja ostajan tarkistuslista
• 1970-luvun kerrostalo – ostajan tarkistuslista ennen tarjousta
• 1960-luvun omakotitalo – riskirakenteiden alkuaika
• Kuntotarkastusraportin lukeminen

---

Lähteet

• Ympäristöministeriö – Korjausrakentaminen
• Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)
• ARA – Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

---

Analysoi 1960-luvun kohde kokonaisvaltaisesti AsuntoPulssilla voit syöttää kohteen tiedot ja saada analyysin rakennusvuosikymmenen tyypillisistä riskeistä, tehdyistä remonteista ja tulevista tarpeista.

---

Artikkeli julkaistu 18.7.2026. Päivitetty viimeksi 18.7.2026.