Asuinrakennuksen akustiikkasuunnittelu: päätökset ja näyttö

Asuinrakennuksen akustiikkasuunnittelu onnistuu vasta, kun rakennuspaikan melu, tilojen keskinäiset suhteet, rakenteet ja talotekniikka käsitellään samassa päätösketjussa. Arkkitehti ei voi ratkaista ääniympäristöä yksin paksuntamalla huoneistojen välisiä seiniä, eikä akustiikkasuunnittelijan laskelma korvaa liitosten toteutusta. Ammattilaisen keskeinen tehtävä on osoittaa, mikä vaatimus koskee mitäkin tilaa, kuka suunnittelee ratkaisun ja millä aineistolla toteuma myöhemmin todennetaan.

Tämä opas on arkkitehdille, akustiikkasuunnittelijalle, rakennuttajan edustajalle ja suunnittelun yhteensovittajalle. Se käsittelee suomalaisen asuinrakennushankkeen päätöksiä lähtötietojen vastaanotosta luovutukseen. Se ei ole yksittäisen seinän, lattian tai laitteen mitoitusohje. Numeeriset suunnitteluratkaisut edellyttävät kohteen piirustuksia, tuote- ja järjestelmätietoja sekä pätevän suunnittelijan tarkistusta.

Aseta ääniympäristön vaatimukset oikeaan järjestykseen

Rakentamislain 36 § velvoittaa rakentamishankkeeseen ryhtyvän huolehtimaan siitä, että rakennus sekä sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Melualtistus ja ääniolosuhteet eivät saa vaarantaa terveyttä, lepoa tai työntekoa. Pykälä käsittelee myös rakenteiden ääneneristävyyttä, taloteknisten laitteiden äänitasoa ja ääniolosuhteiden määrittämistä. Se on tavoitetason oikeudellinen perusta, mutta ei yksin kerro jokaisen tilaparin mittalukua. Rakentamislaki 751/2023, 36 §.

Ympäristöministeriön ääniympäristöasetus 796/2017 jäi voimaan rakentamislain voimaanpanosta annetun lain 752/2023 voimaantulosäännöksen perusteella, kunnes asetuksesta toisin säädetään. Sen ajantasaistettuun tekstiin sisältyy vuoden 2019 muutos 360/2019, joka muutti erityisesti ulkovaippaa ja parvekkeita koskevaa sääntelyä. Siksi alkuperäisen vuoden 2017 pdf:n tai vanhan suunnittelumuistion yksittäistä lukua ei pidä nostaa suoraan uuteen hankkeeseen. Asetuksen 1 § määrittää soveltamisalan, 4–6 § uuden rakennuksen numeerisia vaatimuksia ja 7 § korjaus- ja muutostyön sekä käyttötarkoituksen muutoksen käsittelyä. Ajantasainen ääniympäristöasetus 796/2017 ja lain 752/2023 voimaantulosäännös.

Kolmas kerros on hankekohtainen tieto: asemakaava, lupapäätös, rakennuspaikan meluselvitys, tilaajan mahdollinen vähimmäistasoa parempi tavoite ja valittujen ratkaisujen tekninen näyttö. Näitä ei saa nimetä yleiseksi laiksi. Esimerkiksi kaavassa voi olla julkisivua tai ulko-oleskelualuetta koskeva määräys, jota yleinen artikkeli ei tunne. Suunnittelun aloituspöytäkirjaan kannattaa siksi kirjata jokaisen tavoitteen lähde ja soveltamiskohde, ei vain yksi sarake nimeltä ”äänivaatimus”.

Ympäristöministeriön rakennuksen ääniympäristöä käsittelevä ohje kuvaa suunnittelun ja todentamisen menettelyä. Ohje auttaa jäsentämään ratkaisua, mutta se ei ole asetus. Lisäksi ohje laadittiin ennen asetuksen vuoden 2019 muutosta; ristiriitatilanteessa käytetään ajantasaista säädöstä. Maksullisten SFS- tai RT-standardien sisältöä ei päätellä niiden otsikoista eikä niistä poimita tähän artikkeliin todentamattomia luokkarajoja.

Rajaa hankkeelle oikeat lähtötiedot

Rakennuspaikan melutilanne on selvitettävä riittävän varhain, jotta julkisivun aukotus, asuntojen suuntaus ja oleskelualueiden paikka voidaan vielä valita. Lähtöaineistossa erotetaan nykytila ennusteesta, päivä yöstä sekä tieliikenteen, raideliikenteen ja muiden merkittävien lähteiden ominaisuudet. Pelkkä kartan värivyöhyke ei kerro yksittäisen julkisivun kerroskohtaisesta altistuksesta tai voimakkaan ohituksen vaikutuksesta. Jos aineisto ei vastaa suunniteltua rakennusmassaa tai tilannetta, tarvitaan päivitetty selvitys ennen kuin ikkuna- tai ilmanvaihtoratkaisu lukitaan.

Valtioneuvoston päätös 993/1992 antaa maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnitteluun ohjearvoja. Sen 2 §:n yleinen asumiseen käytettävän alueen ulko-ohjearvo on päivällä 55 dB ja yöllä 50 dB, uusilla alueilla yöohjearvo 45 dB. Päätöksen 3 §:ssä asuinhuoneen sisäohjearvot ulkoa kantautuvalle melulle ovat päivällä 35 dB ja yöllä 30 dB. Ne ovat nimenomaan tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvia ohjearvoja, eivät yleisiä laiteäänitasoja eivätkä lupaus siitä, että pelkkä julkisivun laskennallinen erotus todistaa tilan vaatimustenmukaiseksi. Valtioneuvoston päätös 993/1992.

Suunnittelija pyytää meluselvityksestä ainakin käytetyn liikenne- tai muun lähtöoletuksen, tarkastellun ajanjakson, melun luonteen, laskenta- tai mittausmenetelmän, julkisivukohtaiset tulokset ja epävarmuudet. Erityisesti raideliikenteen tai muun tärinälähteen läheisyydessä pelkkä ilmaääntä koskeva tarkastelu voi jättää runkoäänen ja tärinän avoimeksi. Asetuksen 3 § edellyttää rakennuspaikan melu- ja tärinäolosuhteiden huomioon ottamista. Selvityksen tarkoitus on tehdä ratkaistava suunnittelukysymys näkyväksi, ei tuottaa näennäisen tarkkaa lukua ilman lähtöoletuksia.

Arkkitehti kokoaa myös sisäiset lähtötiedot: asuntojakauman, porrashuoneiden ja yhteistilojen sijainnin, hissin, tekniset tilat, putki- ja kanavareitit, vesikalusteet, mahdolliset liikunta- tai harrastustilat sekä tilaajan todelliset käyttötarpeet. Makuuhuoneen sijoittaminen yhteistä teknistä tilaa vasten on eri päätös kuin kahden samanlaisen asuinhuoneen välinen seinä. Varhainen pohjaratkaisu voi pienentää myöhempää eristystarvetta, mutta sitä ei saa käyttää perusteena sivuuttaa asetuksen soveltuvaa vaatimusta.

Erota ilmaääni, askelääni ja laitemelu

Ilmaääni syntyy esimerkiksi puheesta tai musiikista, kun taas askelääni liittyy rakenteeseen kohdistuvaan iskuun. Runkoääni on asetuksen määritelmän mukaan rakenteen tai muun kiinteän kappaleen melua aiheuttavaa mekaanista värähtelyä. Nämä eivät ole sama mittaussuure, eikä yhden läpäisty tulos takaa muiden onnistumista. Suunnitelmassa on siksi nimettävä erikseen tilapari, äänilähde, etenemisreitti, käytettävä mittaluku ja todennustapa. Ääniympäristöasetus 796/2017, 2 §.

Uuden rakennuksen asuntojen välillä asetuksen 4 §:n pienin sallittu äänitasoeroluku on DnT,w 55 dB ja suurin sallittu askeläänitasoluku L’nT,w + CI,50–2500 53 dB. Uloskäytävästä asuinhuoneeseen vastaavat luvut ovat 39 dB ja 63 dB. Luvut kuvaavat asetuksessa nimettyä tilojen välistä toteumaa; ne eivät ole yksittäisen seinälevyn tai tuote-esitteen laboratorioarvoja. Vanhan tekstin R’w- ja L’n,w-merkintöjä ei voi vaihtaa näihin vain typografisena korjauksena, sillä mittalukujen määritelmät poikkeavat toisistaan. Tarkempia lukuarvoja käsittelee erillinen ääneneristysvaatimusten opas, mutta hankkeen suunnittelutaulukon lähde on ajantasainen asetus.

Arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan tehtävä on jättää rakenteelle riittävä tila ja jatkuvuus. Akustiikkasuunnittelija arvioi tavoitteen saavuttamisen koko reitin kautta: väliseinä tai välipohja, sivutiesiirtymät, liittymät, läpiviennit, ovet ja asennukset. Betoniseinän nimellinen paksuus tai levyrakenteen kerrosmäärä ei sellaisenaan todista rakennuksessa saavutettavaa tilojen välistä mittalukua. Siksi alkuperäiset väitteet tietyn millimetrimäärän takaamasta desibeliarvosta on poistettava myös hankekohtaisista myyntiteksteistä, ellei niitä ole laskettu ja todennettu kyseiselle kokonaisuudelle.

Askeläänessä lattian päällysteen vaihtaminen voi muuttaa lopputulosta, mutta parannuksen suuruutta ei päätellä yleisestä tuotekuvauksesta. Kelluva lattia edellyttää suunniteltua joustavaa erotusta ja yksityiskohtaa, joka ei muodosta jäykkää äänisiltaa esimerkiksi seinäliittymässä tai putken kohdalla. Vastaavasti alakaton tai seinäverhouksen hyöty riippuu kiinnityksestä ja sivutiesiirtymistä. Suunnitteluvastuu ei pääty rakenneleikkaukseen: työmaan hyväksymässä detaljissa on esitettävä, miten erotus säilyy myös toteutuksessa.

Sovita julkisivu, pohja ja piha yhteen

Vuoden 2019 muutoksen jälkeen ääniympäristöasetuksen 5 § edellyttää asuinhuoneita sisältävän uuden rakennuksen ulkovaipan ääneneristykseltä melualueella vähintään 30 dB:n tasoa, ellei asemakaavasta muuta johdu. Tämä ei ole yleinen ”kaikissa rakennuksissa aina 30 dB” -sääntö. Samassa pykälässä asetetaan erillinen 25 dB:n keskiäänitasoraja impulssimaiselle, kapeakaistaiselle tai pienitaajuiselle melulle nukkumiseen tai lepoon käytettävissä huoneissa. Hanke tarvitsee oman arvion siitä, mitä lähdettä, julkisivua, huonetta ja kaavamääräystä nämä koskevat. Ääniympäristöasetus 796/2017, 5 §.

Ulkovaipan ratkaisu koostuu ikkunasta, ulkoseinästä, korvausilmareitistä, ovista ja niiden liittymistä. Ikkunan laboratoriossa ilmoitettu arvo ei yksin kuvaa koko julkisivun eristävyyttä, kun ikkuna on asennettu seinään ja tuuletusratkaisu on käytössä. Pohjaratkaisulla voidaan sijoittaa lepoa tarvitsevia tiloja ja oleskelupihaa melun kannalta perustellusti, mutta valintaa ei tehdä kaavamääräyksen vastaisesti. Ikkunanvaihdon suunnittelua koskeva opas avaa ikkunahanketta, kun taas tässä kysymys on koko uudis- tai muutostyöhankkeen ääniympäristön yhteensovittamisesta.

Piha- ja oleskelualueita koskee asetuksen 6 §:ssä uuden rakennuksen virkistykseen käytettävän alueen päiväajan 55 dB:n keskiäänitaso kello 7–22, ellei asemakaavasta muuta johdu. Viherhuoneen vastaava luku on 45 dB. Nämä eivät ole saman asian mittalukuja kuin valtioneuvoston päätöksen 993/1992 yleiset ulko-ohjearvot, vaikka numero voi osin näyttää samalta. Asetuksen vuoden 2019 muutoksessa poistettiin aiempi parvekkeen yleinen äänitasoluku; parvekkeen ääniympäristö on silti arvioitava soveltuvan lain, kaavan ja käyttötarkoituksen pohjalta. Lasitus ei ole automaattinen näyttö melun hallinnasta kaikissa käyttötilanteissa.

Julkisivun päätösmuistioon kirjataan meluaineiston versio, kaavamääräys, huoneiden käyttötarkoitukset, valittu tuuletustapa sekä se, mihin kohtaan suunnittelija on laskenut tai osoittanut vaatimuksen. Jos ulkomelun lähtöoletus muuttuu rakennushankkeen aikana, tarkistus tehdään uudelleen. Asunnon meluhaittoja käsittelevä tausta-artikkeli auttaa ymmärtämään, miten ääni koetaan asukkaan näkökulmasta, mutta hankkeen todentamisessa käytetään sen omaa aineistoa.

Suunnittele talotekniikka ennen kuin reitit lukitaan

Ilmanvaihtokone, puhallin, pumppu, vesikaluste, hissi ja moottoroitu ovi voivat tuottaa eri tavoin ilma- tai runkoääntä. Ratkaisussa huomioidaan laitteen sijoitus, kanava- ja putkireitit, kiinnitys, läpivienti, mahdollinen äänenvaimennus ja huollettavuus. Akustista tarkastelua ei voi jättää vaiheeseen, jossa konehuone ja nousukuilu on jo mitoitettu ilman varauksia. Tilojen käytön kannalta olennainen ääni voi siirtyä myös rakenteiden kautta, vaikka laite sijaitsee usean kerroksen päässä asunnosta.

Ääniympäristöasetuksen 5 §:n taulukossa uuden rakennuksen hissien ja taloteknisten laitteiden jatkuvan laajakaistaisen äänen keskiäänitason raja asuinhuoneessa on 28 dB ja enimmäisäänitason raja 33 dB. Impulssimaiselle tai kapeakaistaiselle äänelle saman tilaluokan luvut ovat 25 ja 30 dB. Keittiölle, porrashuoneelle ja ulkotiloille taulukossa on omat arvonsa. Siksi alkuperäisen tekstin pelkkä ”LVIS 28 dB LAeq” oli liian yleinen: se jätti pois äänen lajin, suureen, tilan ja enimmäisäänitason. Näitä vaatimuksia ei myöskään sovelleta mekaanisesti kaikkeen asukkaan omaan laitekäyttöön.

Taloteknisen suunnitelman tarkistuskysymys on, mistä ääni syntyy ja mihin se kulkee. Joustava liitos voi olla tarpeellinen, mutta se ei yksin ratkaise virtausmelua, laitteen mitoitusta tai kanavan kautta leviävää ääntä. Tuotteen ääniarvo, laskelma ja valmis rakennus ovat eri todistusaineistoja. Akustiikkasuunnittelija ja talotekninen suunnittelija sopivat, miten ääni arvioidaan normaalissa suunnitellussa käyttötilassa ja miten muuttuvat käyttötilat dokumentoidaan. Ilmanvaihtoremontin oppaaseen voi ohjata silloin, kun kysymys on olemassa olevan järjestelmän uudistamisesta, ei tämän uuden rakennuksen yleisestä akustisesta tavoitetaulukosta.

Tee suunnittelusta ja todennuksesta sama ketju

Ääniympäristön vaatimus kannattaa kirjata jo luonnosvaiheessa todennettavaksi väitteeksi. Kirjauksessa näkyvät tila, viereinen tila tai ulkoinen lähde, sovellettava säädös tai kaavamääräys, tavoitemittaluku, suunnitteluratkaisun vastuuhenkilö, lähtöaineisto ja odotettu luovutusnäyttö. Näin suunnittelun päävaiheissa ei tarvitse arvailla, mistä yksittäinen luku tuli. Menettely on toimituksellinen projektityökalu, ei asetuksen määräämä lomake.

Taulukkoa käytetään kokouksessa vain päätösten jäljittämiseen. Se ei määritä mittausmenetelmää tai hyväksymisrajaa standardin puolesta. Jos suunnitelmassa käytetään standardiin perustuvaa mittausta tai laskentaa, pätevä suunnittelija varmistaa standardin ajantasaisen sisällön ja viittaa käytettyyn painokseen hankkeen aineistossa. Tässä artikkelissa ei esitetä maksullisten standardien laskentasääntöjä.

Työmaan muutoshallinta on akustiikassa ratkaisevaa. Vaihtoehtoinen ovi, uusi läpivienti, muuttunut lattiapäällyste tai koneen erilainen kiinnitys voi muuttaa äänen kulkureittiä. Tuotevaihdon hyväksyjä tarvitsee tiedon siitä, mitä ominaisuutta alkuperäisellä ratkaisulla tavoiteltiin. Muutos merkitään suunnitelmiin, ja vaikutus arvioidaan ennen kuin rakenne peittyy. Pelkkä ”vastaava tuote” ei ole akustinen perustelu ilman vertailukelpoista näyttöä.

Todentamissuunnitelmassa eritellään, mitkä ominaisuudet osoitetaan suunnitteluasiakirjalla, mitkä työmaahavainnolla ja missä tarvitaan valmiin rakennuksen mittausta. Ympäristöministeriön ohje käsittelee suunnittelun ja todentamisen menettelyjä, mutta mittaustapa ja näytteenotto sidotaan kohteen vaatimukseen ja käytettyyn ajantasaiseen menetelmään. Jos mittaus osoittaa poikkeaman, raporttiin kirjataan sen tila, olosuhteet, epävarmuus ja korjaus- tai lisäselvityspäätös. Yksittäinen hyväksytty tilapari ei todista koko rakennuksen kaikkia ääniolosuhteita hyväksytyiksi.

Rajaa korjaus- ja muutostyö erikseen

Olemassa olevassa talossa alkuperäinen rakenne, käyttö, aiemmat korjaukset ja viereisten tilojen nykyiset käyttötarkoitukset on selvitettävä ennen tavoitteiden asettamista. Ääniympäristöasetuksen 7 § kieltää ääniolosuhteiden, ääneneristyksen sekä melun- ja tärinäntorjunnan heikentämisen korjaus- ja muutostyössä. Käyttötarkoituksen muutoksessa ääniympäristö on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei asukkaille aiheudu haittaa. Näitä tilanteita ei pidä kuvata samanlaisina kuin uuden rakennuksen asetustaulukon suorana kopiointina. Ääniympäristöasetus 796/2017, 7 §.

Esimerkiksi lattiapinnan uusiminen voi vaikuttaa alapuoliseen asuntoon kantautuvaan askelääneen, ja ikkuna- tai ilmanvaihtomuutos voi muuttaa ulkomelun reittiä. Suunnittelija vertaa vanhaa ja ehdotettua ratkaisua sekä selvittää, mitä ominaisuutta aiempi rakenne tosiasiassa antoi. Jos lähtötilan suorituskyvystä ei ole näyttöä, epävarmuus kirjataan ja tarvittava tutkimus tai mittaus päätetään ennen sitovaa lupausta. Korjausratkaisun vaikutusta ei voi luvata pelkän materiaalin markkinointiesitteen perusteella.

Korjaushankkeen vastuurajassa huomioidaan myös muut kuin akustiset ominaisuudet. Lattian korkeus, esteettömyys, palo-osastointi, kosteustekninen toiminta ja ilmanvaihto voivat rajoittaa valittavaa rakennetta. Akustiikkasuunnittelija ei yksin hyväksy näitä muita vaatimuksia, vaan muutos viedään asianomaisille suunnittelijoille. Näin yhden haitan korjaaminen ei synnytä toista. Tilaajalle annettava päätösmuistio kertoo, mitä voidaan osoittaa nyt ja mikä edellyttää lisäselvitystä.

Yhteenveto

Asuinrakennuksen akustiikkasuunnittelu on vaatimusten, pohjaratkaisun, rakenne- ja taloteknisten reittien sekä todennuksen yhteensovittamista. Rakentamislain 36 § antaa olennaisen vaatimuksen, ajantasainen asetus 796/2017 täsmentää soveltuvat mittaluvut ja kohteen kaava sekä meluselvitys täydentävät lähtötiedot. Vuoden 2019 asetuksen muutos on huomioitava erityisesti ulkovaippaa ja parvekkeita koskevissa päätelmissä. Ohje, tuotetieto ja standardi eivät korvaa säädöksen lukemista tai kohdekohtaista suunnittelua.

Ammattilaisen käytännön työväline on jäljitettävä päätösketju: jokaiselle ääniympäristön tavoitteelle merkitään soveltamiskohde, lähde, vastuusuunnittelija, ratkaisu ja tarvittava näyttö. Kun työmaan muutokset palautetaan tähän ketjuun ja luovutuksessa kerrotaan myös avoimet poikkeamat, rakennuksen akustinen laatu ei jää yksittäisen desibeliluvun varaan.

Usein kysytyt kysymykset

Tarkoittaako 55 dB yksittäisen seinän tuotearvoa?

Ei. Ääniympäristöasetuksen 4 §:n 55 dB koskee uuden rakennuksen asuntojen välistä äänitasoerolukua DnT,w. Koko tilaparin tulokseen vaikuttavat myös liittymät, sivutiesiirtymät, läpiviennit ja toteutus. Yksittäinen laboratoriossa mitattu rakennusosa ei yksin osoita vaatimuksen täyttymistä valmiissa rakennuksessa.

Koskeeko 30 dB:n ulkovaippavaatimus jokaista asuinrakennusta?

Ei yleisenä kaikissa kohteissa sovellettavana lukuna. Asetuksen 5 §:n nykyinen sanamuoto koskee melualueella sijaitsevan uuden asuinhuoneita sisältävän rakennuksen ulkovaippaa, ellei asemakaavasta muuta johdu. Hankkeen melualue, kaava, julkisivut ja huoneiden käyttötarkoitukset on tarkistettava ennen mitoituspäätöstä.

Voiko taloteknisen laitteen äänen hyväksyä yhdellä 28 dB:n luvulla?

Ei. Asetuksen taulukossa on eri tiloille ja äänen luonteille keski- ja enimmäisäänitasoja. Asuinhuoneen jatkuvalle laajakaistaiselle laiteäänelle 28 dB on keskiäänitason luku, mutta sama rivi sisältää myös enimmäisäänitason ja muille äänilajeille eri arvot. Laitteen normaalit käyttötilat ja äänen kulkureitti on selvitettävä.

Pitääkö vanhan talon korjauksessa täyttää suoraan kaikki uuden talon lukuarvot?

Ei näin yleisesti. Asetuksen 7 § käsittelee korjaus- ja muutostöitä sekä käyttötarkoituksen muutosta erikseen ja kieltää ääniympäristön heikentämisen korjaus- ja muutostyössä. Hankkeen soveltuvat vaatimukset, lähtötaso ja mahdolliset lupaehtojen vaikutukset selvitetään tapauskohtaisesti ennen ratkaisun hyväksymistä.

Riittääkö valmis laskelma ilman toteuman tarkistusta?

Ei välttämättä. Laskelma perustuu määrättyihin rakenteisiin ja oletuksiin, joita työmaan muutokset voivat muuttaa. Todentamistapa suunnitellaan jo ennen toteutusta: piirustukset, työmaahavainnot ja tarvittavat mittaukset kytketään kukin niihin vaatimuksiin, joita niiden on tarkoitus osoittaa. Poikkeamat käsitellään erillisinä päätöksinä.

Lähteet

• Rakentamislaki 751/2023, 36 § – Finlex. Meluntorjunnan ja ääniolosuhteiden olennainen tekninen vaatimus.
• Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017, ajantasainen teksti – Finlex. Soveltamisala, mittaluvut, uuden rakennuksen vaatimukset sekä korjaus- ja muutostyö.
• Laki 752/2023 – Finlex. Voimaantulosäännös, jonka perusteella aiempien säännösten nojalla annetut asetukset jäävät voimaan, kunnes niistä toisin säädetään.
• Ympäristöministeriön asetus 360/2019 – Finlex. Ääniympäristöasetuksen 5 ja 6 §:n muutokset.
• Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 – Finlex. Suunnittelun ulko- ja sisämelun ohjearvot soveltamisrajoineen.
• Ympäristöministeriön ohje rakennuksen ääniympäristöstä. Suunnittelun ja todentamisen menettelyohje; laadittu ennen vuoden 2019 asetusmuutosta.

Toimituksellinen huomautus: akustisen mitoituksen, käytettävien standardien painosten, mittaussuunnitelman ja kohdekohtaisten poikkeamien tulkinnan tarkistaa pätevä akustiikkasuunnittelija ennen kuin artikkelia käytetään hankkeen ohjeena.